Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Tästä syystä talouskasvun pysähtyminen on ilmaston kannalta huono ajatus: "Teknologiselta kehitykseltä loppuvat rahat – työttömyys räjähtää"

8:19Onko talouskasvusta haittaa vai hyötyä ilmastolle?
Julkaistu 27.10.2020 09:20

Krista Rastamo

krista.rastamo@mtv.fi

Talouskasvun pysäyttäminen on huono ajatus ilmaston kannalta, vaikka ilmasto onkin parantunut koronan aiheuttaman tuotantostopin vuoksi, katsoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

– Sitten loppuvat rahat teknologiselta kehitykseltä, joka on avainratkaisu ilmastonmuutokseen, ja kaikki rahat menevät työttömyyden hoitoon, sanoo MTV:n Uutisaamussa vieraillut Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

– Ilmastonmuutokselle ei ole muuta ratkaisua kuin että saamme päästöt kuriin ja hiilinielut isommiksi. Se tehdään vain rahalla ja teknologisella kehityksellä. 

Talouskasvun hidastuessa myös päästöt vähenevät, kun tuotanto vähenee tai jopa loppuu. 

– Koronan opetus on se, että päästöistä päästään kyllä hetkellisesti. Mutta samalla työttömyys räjähtää ja julkinen velka räjähtää. Meidän täytyy löytää pitkän aikavälin ratkaisu, eikä ratkaista lyhyellä aikavälillä kuristamalla, Kangasharju maalaa. 

"Tämä ei ole oikea tie"

Ajatuspaja Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti puolestaan muistuttaa, etteivät päästöt ole merkittävästi vähentyneet, vaikka koronakriisi koettelee taloutta globaalisti. 

– Tämä ei selkeästi ole se oikea tie. 

Libera ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi ympäristöhaittaveroa, jonka periaatetta Sammallahti kuvailee seuraavasti: 

– Siinä pyritään verottamaan sitä, mitä halutaan mahdollisimman vähän eli päästöjä ja ihmisen toiminnan ulkoishaittoja. Niistä saaduilla resursseilla pyritetään parantamaan edellytyksiä siihen, mitä haluamme eniten eli työtä ja sitä kautta talouskasvua.

– Tavalliselle kuluttajalle se voi tarkoittaa vaikka paljon puhuttua liikennepolttoaineiden verotuksen korottamista, mutta meidän mallissamme veronkorotuksen kuluttajille aiheuttama haitta kompensoidaan tulonsiirroilla takaisin, jotta ostovoima tai elintaso eivät kärsi. Se on ohjauskeino, jolla päästöjä pyritään vähentämään. 

Liberan malli "kieltämättä hyvin idealistinen"

Etlan Kangasharju on samaa mieltä siitä, että verot ovat hyvä tapa viedä kulutusta toivottuun suuntaan.

– Markkinataloutta täytyy ohjailla, muuten se menee vähän minne sattuu. Verot ja sääntely ovat siinä hyviä. Mutta piru on tässäkin yksityiskohdissa eli siinä, miten sääntely kannattaisi tehdä mahdollisimman järkevästi.

– On kaunis ajatus, että ympäristöveroilla tai haittaveroilla otetaan rahaa valtion kassaan ja alennetaan tuloveroa ja yritysveroa. Pahoin pelkään, että ympäristöveroista tulleet rahat menevät helposti muihin menoihin ja verotus vaan kiristyy, Kangasharju varoittaa.

Ajatuspaja Liberan Sammallahti tiedostaa riskin.

– Meidän mallimme on kieltämättä hyvin idealistinen. 

Jo olemassa olevat teknologiat parempaan käyttöön

Sammallahti harmittelee, että ilmastokeskustelussa keskitytään liikaa teknologioihin, joita ei vielä ole, kun katsetta pitäisi kääntää nykyisten mahdollisuuksien parempaan käyttöön.

– Meillä on teknologioita, joilla iso osa näistä ongelmista olisi voitu jo taklata. Jos Suomi olisi esimerkiksi rakentanut ydinvoimaa samalla tahdilla kuin 1970-80-luvuilla, olisimme olleet hiilinegatiivinen maa jo aikoja sitten.

– Me emme käytä niitä keinoja, joita meillä jo on.

Lisää aiheesta:

Suomi kulutti jo luonnonvaransa tältä vuodelta – asiantuntijat peräänkuuluttavat päättäjien vastuuta: "Ympäristövaikutukset tuotava hintoihin"EK:n ekonomisti suomalaisille: "Alkakaa elää"Puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat peräänkuuluttavat ratkaisuja ilmastokriisiin – "Tämä on poliitikkojen vastuunpakoilua"Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035 – mikä on tilanne juuri nyt? "Todella paljon tekemistä"Sisäministeri Ohisalon kolumni: Hintalappu luonnon köyhdyttämiselle – muuten taloutemme on kuin pilvenpiirtäjä juoksuhiekassa"Kymmenien vuosien savotta edessä" – talousviisaat ennustavat Suomen kasvunäkymille vuosien mittaista jääkautta
IlmastonmuutosTaantumaTalouskriisiVerotUutisaamuKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Ilmastonmuutos
  • Eilen16:36
    Erkki Tuomioja

    Yhdysvaltain Helsingin suurlähetystö julkaisi työpaikkailmoituksen – Tuomiojalta näpäytys

  • Eilen10:00
    Kesko

    Suomalaisten suuryritysten ilmastotoimet syynissä – Keskolle pyyhkeitä

  • Eilen03:00
    YK

    Maailman ilmatieteen järjestö: Otsonikerros jatkaa palautumistaan

  • ma13:44
    Sää

    Kesän äärimmäisille säille laskettiin järisyttävä hintalappu

  • ma11:00
    Sää

    Atlantin merivirta vaarassa romahtaa – Pekka Pouta kertoo hirvittävistä seurauksista