Ammatilliseen peruskoulutukseen hakevien soveltuvuuskokeita on vähennetty rajusti.
Kokeen merkitys on muuttunut nuorisotakuun myötä, sillä jokaiselle peruskoulun päättävälle ja ilman toisen asteen koulutusta olevalle tulee varmistaa opiskelupaikka.
Soveltuvuuskokeita järjestävän Suomen Psykologikeskuksen tilastojen mukaan esimerkiksi lähihoitajaksi hakevista joka kolmas hylätään kokeen perusteella.
– Opiskelija-aines on hyvin haasteellista. Laajojen otosten perusteella lähihoitajakoulutuksessa noin kolmasosa hakijoista on valintakoehetkellä sellaisia, joilla on ollut puutteita esimerkiksi opiskelutaidoissa. Heitä ei ole ollut tarkoituksenmukaista valita. Ajatellen sitäkin, että koulutus kuormittaa henkilöä itseäänkin, sanoo psykologi Jussi Kiikkerä Suomen Psykologikeskuksesta.
Sosiaali- ja terveysalalla soveltuvuuskokeita on tehty pitkään. Niitä tehdään myös aloilla, missä ammatti liittyy ihmisten kanssa toimimiseen tai vaatii erityiskyvykkyyttä.
– Nykyään nuori joutuu tekemään ammatillisia koulutusvalintoja varsin nuorina, eivätkä kaikki ole miettineet tulevaisuuttaan. Tosinaan voi syntyä sellainen tilanne, että hakija ei edes muista, mihin on hakenut. Se ei ole kiinnostava asia hänelle siinä vaiheessa. Sama hakija voi olla parin kolmen vuoden päästä hyvinkin tietoinen, mikä häntä tulevaisuudessa kiinnostaa.
Suomen Psykologikeskus on suurin yksityinen toimija soveltuvuuskokeiden järjestäjänä. Yritys tekee nyt noin puolet vähemmän soveltuvuuskokeita kuin vielä nelisen vuotta sitten.
