Kansanedustaja Tarja Tallqvist on kokenut kouriintuntuvasti, millaiseen tilaan ihminen voi konkurssin myötä vajota. Velkakuopan pohjalla Tallqvist ei pystynyt kuin makaamaan sängyssä ja keskittymään hengittämiseen.
Tarja Tallqvist pyöritti vielä 1990-luvun alussa menestyvää filmiyhtiötä. Tallqvist piti työstään ja tunsi itsensä onnelliseksi.
Sitten tuli 90-luvun lama, jota tavallisella ihmisellä ei ollut mahdollisuutta ymmärtää etukäteen. Tallqvistin yritys ajautui monen muun mukana konkurssiin.
− Putosin korkealta nopeasti. Minulta meni kaikki: firma, omaisuus, koti, Tallqvist kertaa tarinaansa.
Konkurssi oli valtava shokki itsenäiselle ja menestyneelle ihmiselle. Tallqvist oli juuri ostanut itselleen asunnon sekä taannut kahden sisarensa velat. Niskaan kaatui yhdessä hetkessä valtava velkapotti.
− Tilanne oli yhtä kaaosta. Koko sosiaalinen maailmani kaatui sillä hetkellä.
"Makasin päivät sängyssä"
Tallqvist tietää nyt, että vastaavaan tilanteeseen joutuneet ihmiset käyvät läpi hyvin samankaltaisia tunteita. Edellisenä lama-aikana masennuksesta ei kuitenkaan juuri puhuttu julkisesti. Tallqvist koki olleensa ainoa ihminen maailmassa, joka oli joutunut käsittämättömään loukkuun.
− Sain asua vielä hetken asunnossani. Makasin päivät sängyssä, en vastannut puhelimeen; kykenin hädin tuskin hengittämään, Tallqvist muistelee riipaisevaa tilaansa.
Entinen yrittäjä koki voimakkaita syyllisyyden ja häpeän tunteita.
− Jälkeenpäin tajusin, että tila lähentelee mielisairautta siinä vaiheessa, kun ihminen ei pysty enää tekemään mitään.
Tallqvist pääsi lopulta monen mutkan kautta sairaalaan psykiatriselle osastolle. Hän kuitenkin kotiutui liian aikaisin.
