Silakan syönti on romahtanut Suomessa, ja suurin osa silakkasaaliista menee nykyisin turkiseläinten rehuksi. Silakka olisi kuitenkin WWF:n mielestä vastuullinen valinta ruokalautaselle, koska sen kantojen tila ja kalastus ovat kestävällä tasolla.
Vielä vuosituhannen vaihteessa suomalaiset söivät silakkaa 1,2 kiloa vuodessa henkeä kohti, mutta nykyisin enää vain 300 grammaa. Määrä vastaa vain muutamaa silakka-annosta vuodessa.
Esimerkiksi kasvatettua lohta syödään henkeä kohti jopa 4,2 kiloa ja tonnikalaakin 1,6 kiloa vuodessa. Suomen silakkasaaliista osa menee vientiin lähinnä Venäjälle, mutta selkeästi suurin osa päätyy turkiseläinten rehuksi.
– Silakan elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä tuntuvasti. Silakka sopii perinteisempien herkkujen lisäksi erinomaisesti esimerkiksi keittoon ja sushiin. Sitä voitaisiin myös käyttää entistä enemmän kalankasvatuksen rehuna, sanoo suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF Suomesta.
Silakkakantojen tila ja kalastus ovat tällä hetkellä WWF:n mukaan kestävällä tasolla. Suomen silakkasaaliista suurin osa kalastetaan Selkämereltä, jonka kanta on nyt ennätyssuuri.
Terveyssuositukset huomioiden saannin voisi viisinkertaistaa
Etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydettyä suurikokoista silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran suositusten mukaan suurikokoista, yli 17 senttimetriä pitkää silakkaa voi kuitenkin syödä 1–2 kertaa kuussa sadan gramman annoksina eli vuosittain noin 1,8 kiloa henkeä kohti.
– Terveyssuositukset huomioiden silakkaa voitaisiin hyödyntää ravintona yli viisinkertainen määrä nykytasoon nähden. Hyvä keino vähentää silakasta saatavia vierasaineita on syödä pienikokoisempaa kalaa, Ovaska toteaa.
WWF jakaa tietoa silakasta ja kestävistä kalavalinnoista Silakkamarkkinoilla Helsingin Kauppatorilla 6. lokakuuta.