”Tämän päivän puna on huomisen bruna” ja kolme muuta aurinkomyyttiä, jotka asiantuntija haluaa nyt vihdoin kumota

– Rusketus ajatellaan usein pelkästään positiivisena asiana, vaikka pohjimmiltaan se tarkoittaa, että iho on joutunut laittamaan säteilysuojauksen päälle, Kiiski tiivistää.

Suojakilpeä ei kannata hänen mukaansa lähteä hakemaan ennen kesää keinotekoisesti solariumista, sillä suojan sijaan se vanhentaa ihoa voimakkaasti ja on myös syöpäriski.

Huonot tavat istuvat kuitenkin tiukassa.

– Ne, jotka ovat eläneet pahimmat rusketusbuumit, ovat usein myös jatkaneet ahkeraa ruskettamista, Kiiski huokaa.

Ihotautilääkärillä riittää kuitenkin myös ymmärrystä auringonpalvojille.

– Ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka jäävät koukkuun paahtamiseen. On tutkittu, että UV-säteilyn vaikutuksesta ihossa syntyy mielihyvää tuottavia aineita, jotka voivat aiheuttaa riippuvuuden, itsekin entiseksi auringonottajaksi tunnustautuva Kiiski kertoo.

Myytti 2: Iho tuottaa D-vitamiinia loputtomasti

Toinen sitkeistä myyteistä koskee aurinkoa ja D-vitamiinia. Kiiskin mukaan usein ajatellaan, että iho on kuin tehdas, joka tuottaa D-vitamiinia jatkuvasti.

– Monet uskovat, että mitä pidempään ollaan auringossa, sitä enemmän saadaan D-vitamiinia, hän kommentoi.

Todellisuudessa elimistö tuottaa tarvitsemansa D-vitamiinin suhteellisen lyhyessä ajassa, eikä ylimääräisellä ihon paahtamisella ole positiivisia terveysvaikutuksia.

Tavallinen ulkoilu riittääkin hyvin D-vitamiinin saantiin valoisina kuukausina. Aurinkosuojaustakaan ei kannata jättää vitamiinin saannin vuoksi laittamatta, sillä normaali suojautuminen ei estä riittävää D-vitamiinisynteesiä.

Myytti 3: Ihosyöpä vaatii ihon palamisen

Vaikka iho ei palaisikaan vaan ruskettuu helposti, ei auringon ottaminen silti ole vaaratonta. Kiiskin mukaan on myytti, että vain ihon palaminen aiheuttaisi ihosyöpää.

Sekä jatkuva aurinkoaltistus että yksittäiset palamiset ovat haitallisia iholle.

– Yleisimmät ihosyövät voidaan jakaa kolme tyyppiin – tyvi- ja okasolusyöpään sekä melanoomaan. Kahden ensimmäisen taustalla vaikuttaa elämän aikana kertynyt säteilyaltistus, melanoomassa erityisesti myös ihon palaminen nuoremmalla iällä, Kiiski selventää.

Erityisesti lasten ihoa tulee suojata auringolta, sillä iho muistaa jokaisen vaurion. Ajan saatossa riskitekijät kasaantuvat ja vauriot voivat muuttua vaarallisiksi muutoksiksi.

Ihotautilääkäri Kiiski muistuttaa myös, että syöpäriskin lisäksi auringolla on muitakin haitallisia vaikutuksia iholle: UV- säteilyn vastuu ihon vanhenemisesta on jopa 80 prosenttia.

Myytti 4: Auringolta suojautuminen on vaikeaa

Lopuksi Ville Kiiski haluaa kumota toisen ääripään harhaluulon. Hän on huomannut, että lisääntyneellä tietoisuudella on myös varjopuolensa: yhä useampi pelkää ihosyöpää tarpeettoman paljon. Kiiski peräänkuuluttaa maalaisjärkeä ja kohtuullisuutta.

– Vaikka pukeutuisi ninjapukuun ja kommandopipoon ja peittäisi ihon paksulla tahnalla, ei saa sataprosenttista suojaa ihosyöpää vastaan. Jos suojautuu järkevästi, voi ulkona huoletta viettää aikaa, Kiiski rauhoittelee.

Ihotautilääkärin mukaan Suomessa järkevä auringolta suojautuminen on helppoa.

Ykkössääntönä on, että iho ei saa palaa. Toinen sääntö on, että iho ei saa punottaa auringon vaikutuksesta.

– Kun ei yritä muuttamalla muuttaa ihon sävyä ruskeammaksi makoilemalla auringossa, suojaa kesäkuukausina ihon vähintään 30 suojakertoimen voiteella ja välttää suoraa paahdetta kello 11 ja 14 välillä, ollaan jo hyvällä tiellä, Kiiski tiivistää.

Tärkeää on sovittaa suojaus omiin elämäntapoihin: toimistotyöntekijän ja puistotyöntekijän tarpeet eroavat merkittävästi.

– Auringon sijaan kannattaa sääennusteissa kiinnittää huomiota UV-indeksiin, sillä pilvisyys ei välttämättä ole merkki matalasta säteilystä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että indeksin ollessa yli kolme on syytä käyttää aurinkosuojia. Puhelimen sääaplikaatioista indeksi on helppo tarkistaa, Kiiski vinkkaa.

Hänen mukaansa erityisesti matkustellessa UV-indeksi helposti unohtuu: esimerkiksi korkealla vuoristossa tai lähellä päiväntasaajaa säteily voi pompata helposti yli kymmeneen, vaikka lämpöasteita ei olisi kovinkaan paljon.

Mitä ihotautilääkäri haluaa ihmisten muistavan kesällä?

– En suosittele ketään istumaan pimeässä, Kiiski naurahtaa.

– Kehotan kaikkia nauttimaan kesästä, valosta ja lämmöstä, mutta tekemään sen järkevästi.

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille, joka järjestettiin yhteistyössä MTV Uutisten kanssa. Artikkeli on kurssin lopputyö.