Tämäkin vielä: Surkea kesäsää voi aiheuttaa jopa masennusta

Lähes jokainen on kuullut kaamosmasennuksesta, mutta tiesitkö, että myös toistuva kesämasennus on todellinen vaiva – joskin harvinainen?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo, että on mahdollista, että huono kesäsää vaikuttaa masennuksen syntymiseen.

– On ihmisiä, jotka voivat masentua pitkään jatkuvasta huonosta säästä. Se on hyvin harvinaista, mutta mahdollista.

Masennus ei Partosen mukaan synny yhden huonon päivän takia, vaan sään täytyy jatkua pilvisenä ja harmaana useita päiviä peräkkäin. Masennusriskistä kärsivät etenkin he, joilla on ollut masennusoireita aiemminkin. Tällöin oireet voivat syventyä jopa masennustilaksi.

Pohjolassa nautitaan kesällä yöttömistä öistä ja valon määrä on talvikuukausiin verrattuna moninkertainen. Partonen sanoo, että valo ei sinällään aiheuta masennusta, mutta voi vaikeuttaa nukkumista. Suomalaiset kärsivätkin univaikeuksista eniten juuri kesällä.

– Valo voi aiheuttaa unettomuutta ja vointi voi huonontua sitä kautta. Nukahtaminen voi vaikeutua valoisina iltoina, unesta voi tulla katkonaista ja herääminen voi aikaistua.

– Myös epäsäännöllinen nukkumisaikataulu ja päihteiden käyttö voivat selittää univaikeuksia kesäisin.

Oireet eroavat kaamosmasennuksesta

Kesämasennus on huomattavasti harvinaisempaa kuin syksyllä ja talvella esiintyvä kaamosmasennus. Masennusoireet ovat yhtenäiset: Molemmissa voi esiintyä alakuloista mielialaa tai ärtymystä. Sen sijaan muut oireet poikkeavat toisistaan.

Kesämasennus näkyy masentuneen tai ärtyneen mielialan lisäksi unettomuutena, ruokahaluttomuutena ja laihtumisena. Kaamosmasennus taas aiheuttaa liikaunisuutta, ruokahalun kasvua ja makeannälkää sekä lihomista.

Toistuvaa kesämasennusta on tutkittu hyvin vähän, sillä se on niin harvinaista. Partonen sanoo, että kesämasennuksen esiintymisestä ei ole pystytty tekemään tarkkaa yleisyysarviota, mutta siitä kärsii mahdollisesti noin yksi 10 000:sta aikuisesta.

Kesämasennuksen taustalla voi olla esimerkiksi sisäisen kellon häiriintyminen tai lämpötila, sillä masentuneen ihmisen lämmönsäätely poikkeaa usein terveestä ihmisestä. Lämmönsäätelyllä tarkoitetaan sitä, kuinka kehon lämpötila vaihtelee päivän aikana.

– Kesän lämmin sää voi vaikuttaa masentuneen ihmisen lämmönsäätelyyn etenkin, jos kärsii toistuvasta kesämasennuksesta. Tämä on kuitenkin vain teoretisointia, ei tutkimustietoa.

Turvaa uni

Kesämasennusta voi ehkäistä parhaiten pitämällä huolta hyvistä yöunista.

– Nukkumaanmeno- ja heräämisaika olisi hyvä pitää säännöllisinä, ettei tulisi univaikeuksia.

Myöhään illalla ei kannata oleskella ulkona etenkään, jos aurinko paistaa.

Peräkkäisinä pilvipäivinä voi käyttää silmän kautta annettavaa kirkasvalohoitoa, jota käytetään myös kaamosmasennuksen aikana. Keinovalostakaan ei saa nauttia liian myöhään illalla, ettei unirytmi häiriinny. Myös päihteiden välttäminen kannattaa, sillä alkoholi vaikuttaa unenlaatuun ja mielialaan huonontavasti.

Toinen hyvä keino mielialan parantamiseksi on säännöllinen kuntoliikunta.

– Jos jaksaa käydä hikoilemassa ja nostamassa sykettä pari–kolme kertaa viikossa, mieliala ja unenlaatu paranevat. Myös kevyemmän arkiliikunnan lisäämisestä on varmasti apua.

Lue myös:

    Uusimmat