"Tämä laki hajottaa maamme" – Italiassa yritetään kumota kiistelty laki kansanäänestyksellä

Calabrian pimenevässä illassa tuoksuu makkara. Pienessä Torre Melissan kylässä ovat alkamassa perinteiset grillijuhlat, jotka vetävät pitkät pöydät täyteen ihmisiä lapsiperheistä eläkeläisiin. Uil-ammattiliiton edustaja Fabio Tomaini teippaa seinään julistetta, jossa lukee "allekirjoitus Italialle".

Tomaini on saapunut paikalle läheisestä Crotonen kaupungista keräämään nimiä Italian parlamentin kesäkuun lopussa hyväksymää lakia vastaan. Kampanjan tavoitteena on kansanäänestys, jossa niin sanottu eriytetyn autonomian laki voitaisiin kumota.

Uusi laki antaa Italian alueille mahdollisuuden päättää itsenäisesti monista asioista, joista on tähän asti päätetty valtiotasolla. Samalla alueet saisivat pitää yhä suuremman osan tuottamistaan verotuloista itsellään.

Lakia vastustetaan erityisen voimakkaasti Etelä-Italiassa, sillä sen pelätään kasvattavan rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän jo valmiiksi suurta elintasokuilua. Nimiä sitä vastaan keräävät esimerkiksi vasemmistopuolueet, ammattiliitot, ympäristöjärjestöt ja mafianvastaiset järjestöt. Italian köyhin alue on Calabria, mutta Tomainin mukaan lain vastustus on yhdistänyt ihmiset ympäri etelää.

– Saimme kansanäänestykseen vaadittavat 500 000 nimeä täyteen jo sähköisesti, emmekä ole edes aloittaneet paperisten nimilistojen laskemista. Aiomme kuitenkin jatkaa nimienkeruuta syyskuun loppuun asti. On eri asia kerätä 500 000 nimeä kuin miljoonien nimien lista, Tomaini kertoo italohittien pauhatessa taustalla.

Perusteluna palveluiden tehostaminen

Italian pääministerin Giorgia Melonin mukaan eriytetyn autonomian tarkoituksena on, että Italian alueet ottaisivat enemmän vastuuta taloudenhoidostaan. Hyvin asiansa hoitavat alueet saisivat palkintona lisää autonomiaa. Samalla ne voisivat tarjota palveluita tehokkaammin, sillä ne tuntevat oman alueensa erityispiirteet keskushallintoa paremmin.

Tomainin mielestä autonomiaa ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön tilanteessa, jossa Etelä-Italia kärsii vakavista talousongelmista.

– Tällä hetkellä tärkeiden vastuualueiden, kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja ympäristöasioiden siirtäminen pois valtion määräysvallasta merkitsisi pohjoisen kasvun kiihtymistä ja etelän näivettymistä. Se rikkoo myös EU:n periaatetta, jonka mukaan alueellisia eroja pitäisi vähentää. Tämä laki hajottaa maamme, Tomaini sanoo.

Erityisen vahingollinen laki olisi Tomainin mukaan pienille asutuskeskuksille, jotka kärsivät jo valmiiksi väestön vähenemisestä. Esimerkkinä hän mainitsee läheisen Carfizzin kylän, jonka ainoaa kyläkoulua uhkaa sulkeminen.

Samat oikeudet kaikille

Yksi nimensä listaan illan aikana laittaneista on kotirouvaksi esittäytyvä Luciana Vincenzi. Hän kertoo kannattavansa oikeudenmukaisuutta.

– Lain myötä rikkaat alueet saavat kaiken eikä etelälle jää mitään. Ei ole oikein, että se, jolla on paljon, saa lisää ja se, jolla ei ole mitään, saa aina vain vähemmän. Toivon, että saamme allekirjoituksilla pysäytettyä tämän lain, Vincenzi sanoi.

Paikallisen lääkärin Ernesto Serletin mielestä pohjoisen ja etelän välillä on jo nyt 50 vuoden ero ja eriytetty autonomia toisi mukanaan vain kurjuutta.

– Monet ovat kuolleet yhtenäistä Italiaa puolustaessaan, ja sodissa taisteli myös eteläitalialaisia. Kuka korvaa ne menetykset meille, Serleti kysyy.

Lain siirtäminen käytäntöön vie vuosia

Eriytetyn autonomian laki vietiin Italian parlamentissa läpi laitaoikeistolaisen Lega-puolueen aloitteesta. Alun perin alueiden autonomia tuli kuitenkin mahdolliseksi jo vuonna 2001 vasemmistopuolueiden läpi viemällä perustuslain muutoksella. Kyseistä pykälää ei ole tähän asti kuitenkaan sovellettu käytäntöön.

– Nyt vasemmisto siis vastustaa sellaisen perustuslain pykälän toteutusta, jota ne itse voimakkaasti halusivat, sanoi Rooman yksityisen Luiss Guido Carli -yliopiston hallinto-oikeuden professori Aristide Police ulkomaankirjeenvaihtajien yhdistyksen järjestämässä lehdistötilaisuudessa heinäkuussa.

Kesäkuussa hyväksytty eriytetyn autonomian laki antaa Italian alueille mahdollisuuden pyytää enintään 23 vastuualuetta hoidettavakseen. Valittavissa ovat esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus, ympäristö, urheilu, kulttuuri, energia, julkinen liikenne ja ulkomaankauppa.

Osaa vastuualueista koskee kuitenkin lisäehto, joka pidentää lain soveltamista käytännössä. Ennen kuin nämä vastuualueet voidaan siirtää alueille, valtiolla on kaksi vuotta aikaa määritellä palveluiden vähimmäistaso, joka pitää taata ympäri maata.

Lainsäätäjien mukaan tämä auttaa varmistamaan, etteivät alueiden tarjoamat palvelut eriydy toisistaan liikaa. Tällä hetkellä palveluiden vähimmäistaso on jo määritelty terveydenhuollossa, mutta esimerkiksi Calabriassa siihen ylletään vain 60-prosenttisesti.

–  Lain mukaan siitä ei pidä koitua valtiontaloudelle nykyistä suurempaa taakkaa. Se tarkoittaa, etteivät alueet saa autonomiaa varten uusia resursseja, Police sanoi.

Kansanäänestys ensi vuonna

Mahdollinen kansanäänestys järjestettäisiin kevään 2025 aikana, mutta lain kumoaminen sen avulla ei ole käytännössä helppoa. Jotta tulos olisi pätevä, tulee vaaliuurnille lähteä yli puolet äänioikeutetuista.

Viimeisen 30 vuoden aikana tämä raja on Italiassa ylitetty vain kerran. Vuonna 2011 järjestetyssä kansanäänestyksessä äänestettiin muun muassa ydinvoimaa vastaan, la Repubblica -lehti kertoo.

Lisähaastetta tuo se, että kansanäänestystä varten nimiä voi kerätä sähköisesti, mutta itse äänestyksessä äänensä voi antaa vain fyysisesti.

Lue myös:

    Uusimmat