Tältä näyttävät hallituksen koronaskenaariot: "Kaikissa epidemia hiipuu kesään 2021 mennessä, eikä nouse enää"

1:23
Video: Minkä koronarokotteen Suomen huippuasiantuntijat ottaisivat?

Hallituksen käyttöön laadituissa skenaarioissa lähdetään siitä, että vuoden 2021 jälkipuoliskolla elämä lähenee jälleen normaalia.

Eri viranomaisista koostuva valmisteluryhmä on laatinut hallituksen käyttöön kolme skenaariota tulevasta koronatilanteesta.

Skenaariot ulottuvat joulukuun alusta kesäkuun 2021 loppuun.

Oletuksena on, että epidemian kausivaihtelu hellittää taas kesällä, minkä lisäksi rokotukset vaikuttavat kesällä jo vahvasti.

– Kaikissa skenaarioissa epidemia siis hiipuu kesään 2021 mennessä, eikä nouse enää sen jälkeen, ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä kommentoi.

Skenaariossa 1 epidemiaan puututaan riittävän voimakkailla rajoituksilla, skenaariossa 2 rajoitustoimet hidastavat mutteivät pysäytä epidemiaa ja skenaariossa 3 rajoitustoimet myöhästyvät.

Koska skenaariot ovat strategisia, sitä, mitkä toimenpiteet ovat "riittäviä", ei ole määritelty.

Jo skenaario 2 laittaisi terveydenhuollon koville

Ensimmäisessä skenaariossa 3–4 viikoksi asetettavat rajoitustoimet vaikuttaisivat niin, ettei terveydenhuolto kuormittuisi merkittävästi.

Tarvittaessa rajoitustoimia asetettaisiin uudelleen ja uudelleen.

Skenaario 2 tarkoittaisi sitä, että marraskuinen koronaepidemian kiihtyminen jatkuisi. 

Sairaalahoitopotilaita olisi korkeimmillaan 1 400 ja tehohoitopotilaita 200, siis yli seitsenkertaisesti tämänhetkiseen verrattuna. 

Tämä laittaisi terveydenhuollon lujille.

Skenaariossa 3 koronavirus leviäisi rajoitustoimien myöhästyttyä hallitsemattomasti. Tämä voisi merkata Suomessa jopa 10 000 tapauksen päivävauhtia.

Kauhuskenaariossa talous ei elpyisi

Valtiovarainministeriössä on laskettu eri skenaarioiden vaikutukset Suomen bruttokansantuotteelle.

Skenaariossa 1 Suomen BKT kasvaisi ensi vuonna 2,6 prosenttia, skenaariossa 2 puolestaan 1,8 ja skenaariossa 3 vain 0,8 prosenttia.

Mikäli rajoitustoimissa siis myöhästyttäisiin, Suomen talous ei elpyisi korona-alhosta ensi vuonna liki lainkaan.

Viime keväänkin aikana talous syöksyi Euroopassa pahimmiten juuri niissä maissa, joissa koronatoimet eivät kyenneet hillitsemään epidemian leviämistä nopeasti.

Skenaariossa 1 Suomen työttömyysaste olisi ensi vuonna 8,2 prosenttia, skenaariossa 3 peräti 8,7 prosenttia.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja