Hallituksen käyttöön laadituissa skenaarioissa lähdetään siitä, että vuoden 2021 jälkipuoliskolla elämä lähenee jälleen normaalia.
Eri viranomaisista koostuva valmisteluryhmä on laatinut hallituksen käyttöön kolme skenaariota tulevasta koronatilanteesta.
Skenaariot ulottuvat joulukuun alusta kesäkuun 2021 loppuun.
Lue myös: "Ollaan veitsenterällä" – koronaan kuolleiden määrä noussut selvästi ja jo 6 sairaanhoitopiiriä on leviämisvaiheessa
Oletuksena on, että epidemian kausivaihtelu hellittää taas kesällä, minkä lisäksi rokotukset vaikuttavat kesällä jo vahvasti.
– Kaikissa skenaarioissa epidemia siis hiipuu kesään 2021 mennessä, eikä nouse enää sen jälkeen, ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä kommentoi.
Skenaariossa 1 epidemiaan puututaan riittävän voimakkailla rajoituksilla, skenaariossa 2 rajoitustoimet hidastavat mutteivät pysäytä epidemiaa ja skenaariossa 3 rajoitustoimet myöhästyvät.
Koska skenaariot ovat strategisia, sitä, mitkä toimenpiteet ovat "riittäviä", ei ole määritelty.
Lue myös: Suomessa todettu 840 koronatartuntaa: 370 uutta ja 470 takautuvasti – sairaalahoidossa yli 230 potilasta
Jo skenaario 2 laittaisi terveydenhuollon koville
Ensimmäisessä skenaariossa 3–4 viikoksi asetettavat rajoitustoimet vaikuttaisivat niin, ettei terveydenhuolto kuormittuisi merkittävästi.
Tarvittaessa rajoitustoimia asetettaisiin uudelleen ja uudelleen.
Skenaario 2 tarkoittaisi sitä, että marraskuinen koronaepidemian kiihtyminen jatkuisi.
Sairaalahoitopotilaita olisi korkeimmillaan 1 400 ja tehohoitopotilaita 200, siis yli seitsenkertaisesti tämänhetkiseen verrattuna.
Tämä laittaisi terveydenhuollon lujille.
Skenaariossa 3 koronavirus leviäisi rajoitustoimien myöhästyttyä hallitsemattomasti. Tämä voisi merkata Suomessa jopa 10 000 tapauksen päivävauhtia.
Kauhuskenaariossa talous ei elpyisi
Valtiovarainministeriössä on laskettu eri skenaarioiden vaikutukset Suomen bruttokansantuotteelle.
Skenaariossa 1 Suomen BKT kasvaisi ensi vuonna 2,6 prosenttia, skenaariossa 2 puolestaan 1,8 ja skenaariossa 3 vain 0,8 prosenttia.
Mikäli rajoitustoimissa siis myöhästyttäisiin, Suomen talous ei elpyisi korona-alhosta ensi vuonna liki lainkaan.
Viime keväänkin aikana talous syöksyi Euroopassa pahimmiten juuri niissä maissa, joissa koronatoimet eivät kyenneet hillitsemään epidemian leviämistä nopeasti.
Skenaariossa 1 Suomen työttömyysaste olisi ensi vuonna 8,2 prosenttia, skenaariossa 3 peräti 8,7 prosenttia.