Kehitysvamma koskettaa noin 40 000 suomalaista. He joutuvat yhä kokemaan syrjintää niin yhteiskunnan, palveluiden kuin kanssaihmistenkin taholta.
– Kehitysvammaiset kohtaavat hyvin monenlaista syrjintää, kertoo Kehitysvammaliiton viestintäpäällikkö Anneli Puhakka.
Eri elämänvaiheissa syrjintä ilmenee eri tavalla. Kyse voi olla kiusaamisesta koulussa, syrjintää palveluiden osalta ja esimerkiksi syrjintää työmarkkinoilla, Puhakka listaa.
– Kaikki halukkaat eivät pääse palkkatyöhön. Monet ovat avotyössä, jossa he tekevät töitä palkatta. Se on ikään kuin kuntouttavaa työtä. Hyvä tarkoitus sillä on ollut, mutta se ei enää tänä päivänä tunnu oikeudenmukaiselta, Puhakka kertoo.
On myös tapauksia, joissa kehitysvammaiselta henkilöltä on esimerkiksi evätty pääsy vaikkapa ravintolaan.
– Ravintoloitsijat puolustautuvat sillä, että he saavat valikoida asiakkaansa: ei vamman perusteella saa.
Suostuisitko sinä tähän?
Syrjintää on Puhakan mielestä kaikki se, mikä estää kehitysvammaista elämästä oman näköistään elämää.
– Syrjintää on myös kaikki, minkä takia kehitysvammainen joutuu tyytymään vähempään kuin valtaväestö. Ajatellaan, ehkä tiedostamattomasti, ettei tarvita samaa kuin muut.
Puhakka kertoo esimerkiksi tällaisesta tilanteesta kehitysvammaisten asumisjärjestelyt.
– Kehitysvammainen ei saa esimerkiksi valita, missä ja kenen kanssa asuu, vaan kunta osoittaa asuinpaikan. Naapurit ja asuinyhteisö määritellään siinä samassa. Kuka muu meistä suostuisi vastaavaan?
Vain 100 palkkatyössä Helsingissä
Jokainen kehitysvammainen tulisi kohdata yksilönä, vammasta ja tuen tarpeesta huolimatta.
