USA 2007. Ohjaus: Matthew Vaughn. Käsikirjoitus Neil Gaimanin novellin pohjalta: Jane Goldman, Matthew Vaughn. Kuvaus: Ben Davis. Leikkaus: Jon Harris. Musiikki: Ilan Eshkeri. Tuotanto: Matthew Vaughn, Lorenzo di Bonaventura, Michael Dreyer, Neil Gaiman. Pääosissa: Charlie Cox, Claire Danes, Michelle Pfeiffer, Peter O'Toole, Robert de Niro. Kesto: 131 min. Levittäjä: Finnkino.
Englantilaisessa kylässä nuorukainen nimeltä Tristan Thorne (Charlie Cox) haluaa voittaa kuvankauniin mutta ylimielisen Victoria-neitokaisen (Sienna Miller) sydämen. Vastapalkkioksi pudonneesta tähdestä kaunokainen on lupautunut Tristanin omaksi. Ensin hänen pitää kuitenkin ylittää kylää ympäröivä kielletty muuri, jonka takana on mielikuvitusmaailma, maaginen Stormholdin kuningaskunta.
Taikuutta ja yllätyksiä ei muurin toiselta puolelta puutu. Sattumoisin Stormholdin kuningas lähettää kuolinvuoteeltaan elossa olevat tyhjäpäiset poikansa tähden perään. Tähteä tarvitaan, jotta tuleva hallitsija saataisiin ratkaistua. Myös pirullinen Lamia-noita (Michelle Pfeiffer) ja hänen lähes yhtä pirulliset sisarensa himoitsevat tähteä, sillä vain syömällä sen sykkivän sydämen on mahdollista saavuttaa ikuinen nuoruus. Yksi hämmentävistä yllätyksistä on se, että pudonnut tähti onkin kaunis ja herkkä nuori nainen nimeltä Yvaine (Claire Danes).
Fantasiavelho Neil Gaimanin kymmenen vuotta sitten julkaistuun novelliin perustuva elokuva on yliluonnollinen toimintaseikkailu, jossa on romantiikkaa, vinksahtanutta gotiikkaa ja kosolti maagisia hahmoja, noitia, kuolleita prinssejä, yksisarvisia, ja ilmalaivalla seilaavia merirosvoja.
Digitaalista tekniikkaa on käytetty tyylikkäästi; efekti-intoilu ei ole riistäytynyt käsistä. Elokuva näyttää ja tuntuu 80-lukulaiselta, sympaattisessa mielessä. Tähtisumua on keveämpi ja humoristisempi kuin vakavat ja melankoliset Sormusten herrat. Kieli poskella -huumorikin toimii pääsääntöisesti hyvin.
Samaan päämäärään tähtääviä juonikuvioita kuljetellaan rinnakkain, kohtalaisen onnistuneesti, joskin muutamat siirtymät ajasta ja paikasta toiseen hieman ontuvat. Vaikka tarina on rönsyilevä ja mutkikas, se ei ole sekava. Tristanin ja Yvainen romanssi on tarinan ydin mutta silti teemoista epäkiinnostavin.