Poliisin tulisi jatkossa kertoa syytetylle aina, jos rikostutkinnassa on käytetty peitetoimintaa. Tätä mieltä on Suomen asianajajaliiton oikeuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Markku Fredman.
- Jos jutussa nostetaan syyte, peitetoiminnasta pitäisi mielestäni kertoa. Toisin on asia silloin, jos syytettä ei koskaan nosteta, Fredman sanoo MTV3 Uutisten haastattelussa.
Korkein oikeus linjasi viime viikolla Ulvila-jutussa poliisin oikeuksia ja velvollisuuksia peitetoimintaan liittyen. Päätöksen mukaan Keskusrikospoliisi joutuu paljastamaan Ulvilan henkirikostutkinnan peitetoiminnassa tekemiään havaintoja ja arvioita Vaasan hovioikeudessa.
Markku Fredmanin mielestä KKO:n päätös selkiyttää epäselvän tilanteen.
- Jos tällaisia epätavallisia keinoja käytetään, saadun tiedon täytyy olla kaikkien jutun osapuolien käytettävissä.
Vaiettu tutkintamenetelmä
Korkeimman oikeuden mukaan asiakirjoista saa salata peitetoimintaan osallistuneiden poliisien nimet. Salata saa myös tietoja peitetoiminnan suunnitelmista sekä siitä, miten poliisi hoiti seurannan, salaamisen ja yhteydenpidon.
Fredmanin mukaan jatkossa onkin muistettava, mitä tietoja poliisin on annettava syytetylle.
- Saatujen tietojen ja tiedonhankintamenetelmien välillä on pidettävä ero. Poliisin on ymmärrettävä se, että se mitä saadaan selville tapahtumista, se on myös puolustuksen käytettävissä, hän sanoo.
Fredmanin mukaan peitetoiminnan avaaminen tukee Suomen lakia, jonka mukaan esitutkinnassa täytyy tutkia sekä syyllisyyden puolesta että sitä vastaan puhuvat seikat.
- Tähän mennessä sitä ei ole voitu tarkistaa, sillä aineistoa on joko hävitetty tai sen olemassaolosta on vaiettu.