Hyppäävät geenit monistautuvat ympäri DNA:ta ja aiheuttavat terveydelle haitallisia mutaatioita. Yksi näistä hyppivistä geeneistä, L1, on päätynyt ihmiseen noin 150 miljoonaa vuotta sitten – mahdollisesti kasvista tai hyönteisestä ihmiseen "hypäten".
Videolla kerrotaan, millaisista luomista ei tarvitse huolestua.
Australialaisen Adelaiden yliopiston tutkimuksessa on selvinnyt, että syöpää aiheuttavat geeni on saattanut päätyä ihmiseen kasveista tai hyönteisistä ”hyppäämällä”.
Transposonit eli hyppivät geenit, ovat DNA-jaksoja, jotka pystyvät siirtymään perimässä toiseen paikaan transponsonin itsensä koodaamien proteiinien avulla.
Tuore tutkimus on brittilehti The Telegraphin tietojen mukaan maailman suurin hyppiviä geenejä tarkastellut analyysi. Siinä tutkittiin 759 kasvi-, eläin- ja sienilajin geneettistä perustaa.
Tappavia syöpiä sekä neurologisia sairauksia
Tutkimus paljasti tietyn hyppivän geenin merkittävän vaikutuksen ihmisen terveyteen. Tutkijat uskovat, että kyseinen geeni, nimeltään L1, päätyi ihmiseen noin 150 miljoonaa vuotta sitten.
LUE MYÖS: Professori: Näin suurella riskillä suolistosyöpä periytyy
Tämä pieni, mutta merkittävä osanen on sittemmin vaikuttanut ihmisen evoluutioon monin tavoin. Tutkijat uskovat, että L1:n pääsy nisäkkäiden perimään oli merkittävä tekijä, joka on vaikuttanut nisäkkäiden nopeaan evoluutioon viimeisen 100 miljoonan vuoden ajan.
Kaikki kehitys ei kuitenkaan ole suotuisaa. L1 vaikuttaa ihmisen DNA:ssa luomalla geneettisiä mutaatioita. Niiden vuoksi ihmisissä syntyy tappavia syöpiä sekä neurologisia sairauksia.
Tarkan alkuperän selvittäminen mahdotonta
Koska L1 on ollut läsnä ihmisen kehityksessä yli sata miljoonaa vuotta, sen täsmällisen alkuperän selvittäminen on mahdotonta. Adelaiden yliopiston tutkijatiimi kuitenkin uskoo, että L1:n alkuperä on kasveissa, hyönteisissä tai muissa sukupuuttoon kuolleissa lajeissa.
– Hyppivät geenit voivat kopioida ja liittää itsensä ympäri perimää, myös muiden lajien perimää. Se, miten ne tämän tekevät, on vielä epäselvää, vaikka punkkien ja hyttysten tapaiset hyönteiset sekä mahdollisesti virukset voivat olla osatekijöinä, sanoi tutkimusta johtanut professori David Adelson.
Nisäkkäät eivät tutkijoiden mukaan ole voineet olla L1-geenin alkuperäisiä kantajia, sillä sitä ei esiinny nokkaeläimillä. Nokkaeläimet, kuten nokkasiili, ovat yksi nisäkkäiden päälahkoista.
Tieto voi auttaa tulevaisuudessa hoitojen räätälöimisessä
Viimeisten vuosikymmenien aikana syöpätutkimukset ovat osoittaneet perinnöllisyyden vaikuttavan syöpäriskiin.
Syöpien geneettisen perustan tarkempi ymmärtäminen voi auttaa lääkäreitä ennaltaehkäisemään syöpiä esimerkiksi suosittelemalla rinnanpoistoa sekä räätälöimään tehokkaampia keinoja syöpäkasvaimet taltuttaakseen. Siihen tämä tutkimus ei tosin yksin pysty, vaan tutkijat myöntävät, että jatkotutkimuksia tarvitaan.
Tutkimus esiteltiin Genome Biology -julkaisussa ja tehtiin yhteistyössä The South Australian Museumin kanssa.
LUE MYÖS: Onko sinulla perinnöllinen syöpäriski? Näin selvität
Lähde: The Telegraph, The Advertiser
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
