USA 2002. Ohjaus: Andy Tennant. Käsikirjoitus: Douglas J. Eboch ja C. Jay Cox. Tuotanto: Stokely Chaffin ja Michael Fottrell. Kuvaus: Andrew Dunn. Leikkaus: Troy Takaki ja Tracey Wadmore-Smith. Pääosissa: Reese Witherspoon, Josh Lucas, Patrick Dempsey, Candice Bergen, Mary Kay Place, Fred Ward, Jean Smart, Melanie Lynskey. Kesto: 105 min.
Reese Witherspoon (Julmia aikeita, Blondin kosto) esittää New Yorkissa uransa luonutta muotisuunnittelijaa Melanieta Andy Tennantin äklön romanttisessa komediassa. Melanie huomaa olevansa kihloissa kaupungin tavoitelluimman poikamiehen kanssa - mutta mutkia matkaan tuovat naisen ei-niin-glamoröösistä maalaismenneisyydestä putkahtelevat salaisuudet. Yksi Melanien salaisuuksista on umpijuntti aviomies Jake (Josh Lucas), joka ei ole suostunut antamaan hänelle eroa. Melanie lähteekin kotikonnuilleen syvään Alabamaan vakaana aikeenaan ottaa ero ja panna elämänsä järjestykseen.
Kaikki ei tietenkään suju suunnitelmien mukaan, sillä menneisyyden kohtaaminen silmästä silmään herättää "odottamattomia" ristiriitoja. Vanha suola janottaa ja uusi tulevaisuus houkuttaa. Tilannetta eivät auta taulapää sheriffi, sisällissodan nostalgiassa häärivät hourupää-vanhemmat, tykeillä ammuskeleva eno tai kapakkaan linnoittautuvat punaniskakaverit, joille kaljan kittaus ja vauvojen pykäys ovat ainoa uskonto. Mutta kuka Melanie pohjimmiltaan on, ja mitä hän elämältään haluaa? (Ja ketä kiinnostaa?)
Andy Tennant (Anna ja kuningas, Ikuisesti sinun) jatkaa romanttisten elokuvien parissa ja tekee tällä kertaa tyhjänpäiväisyyden maailmanennätyksen. Kyseessä on niin pakahduttavan kliseinen ja siirapissa kieriskelevä muikistelu, että oksennuspussit tulevat tarpeeseen. Leffan jokaisen käänteen arvaa etukäteen, eikä etelän murretta vääntävien maalaistollojen toilauksia jaksaisi sitten millään seurata. Tietysti Lynyrd Skynyrdin kulunut nimikappale soi ja raikas Witherspoon väläyttelee raikasta hammaskalustoaan. Edes komedienneveteraani Mary Kay Placen hauska suoritus Melanien kahelina äitinä ei riitä avittamaan tätä pullamössöä.
Teksti: Tuuve Aro
Kuva: Buena Vista