Suosikkijuontaja Janne Kataja kammoksuu useita ruokia: "Kala tuntuu suussa kuolemalta" – asiantuntija kertoo, mitä äärimmäiselle ruokanirsoilulle voi tehdä

9:26
MTV Uutiset Livessä vieraillut Janne Kataja paljastaa, minkälaista ruokaa hän ei voi sietää.

Suhtaudutko varauksellisesti uusiin ruokiin? Vältteletkö tuiki tavallista herkkusientä pelkän suutuntuman vuoksi, vaikka et olisikaan allerginen? Saatat potea ruokaneofobiaa, joka ääritapauksissa luokitellaan syömishäiriöksi.

Yrmiä voi vaikka mitä, mutta tavallisimpia ruokanirsoilijoiden inhokkeja ovat sienet, äyriäiset ja kala. 

–  Myös kaaliruuat saattavat tuntua vastenmielisiltä, koska ne ovat monesti happamia, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa.

Palssa itse vieroksuu vellimäisiä ruokia niiden rakenteen vuoksi. Hän ajattelee, että varauksellinen suhtautuminen ruokiin – erityisesti uusiin makuihin – on pohjimmiltaan kirjoitettu ihmisen biologiaan. Ihmiskunnan historiaa ajatellen on ollut viisastakin miettiä, onko syöminen varmasti turvallista.

 – Nykyoloissa tilanteen tekee vakavaksi, jos ruokavalio kapenee rajun yksipuoliseksi ja ruokaneofobia häiritsee omaa sosiaalista elämää. Jos välttelee esimerkiksi kasviksia, on luonnollista, että pidemmän päälle aiheutuu jopa terveyshaittoja.

Ruokaneofobiaa poteva voi päätyä juhlissa väittämään, että hän on allerginen vaikka tomaatille, sienille tai paprikalle, vaikka mitään allergiaa ei olisikaan.

 –  On ehkä helpompaa sanoa olevansa allerginen, kuin paljastaa kaikille, että en oikeastaan tykkää tästä ja kuinka ruuan rakenne tuntuu kummalliselta.

Kokoliha yököttää

Viihteen moniottelija Janne Kataja myöntää olevansa ruokanirso. Hän ei syö kokolihaa, kanaa eikä kalaa. Myöskään sienet eivät maistu, paitsi tryffelit toisenlaisen rakenteensa ansiosta.

 –  Kanapalasta tulee mielleyhtymä, että söisin kantapäätä. Kalan yhdistän kuolemaan: kun syön kalaa, ajattelen, että tältä kuolema tuntuisi suussa. Vaikka kokoliha olisi kuinka mureaa, aiheuttaa se oksennusrefleksin.

Ainoana lihatuotteena Kataja syö naudan paistijauhelihaa. Hän luokittelee itsensä pääsääntöiseksi kasvissyöjäksi, joka kuitenkin pitää jauhelihasta.

– Jokainen mun syömättä jättämä ruoka on aina jonkun toisen syötävissä. Ei se ole keneltäkään pois.

Katsele ja nuuhki ruokakaupassa

Useimmiten ruokaneofobiasta puhutaan lasten yhteydessä, kun hedelmät ja vihannekset eivät tenaville maistu. Aikuisten osalta ravitsemusterapeutti Anette Palssa kehottaa rohkeuteen: itseään voi hiljalleen altistaa uusille mauille ja ruuan rakenteille. 

– Ihan ensimmäiseksi mene elintarvikeliikkeeseen vaikka vain katselemaan ja tuoksuttelemaan. Sitten voi ostaa uutta ruokaa, maistaa, maustaa ja harjoitella. On syytä tiedostaa, että mieli saattaa vastustaa vierasta makua. Silloin on mentävä uutta kohti.

Onko ruokanirsoilu ja ruuasta valittaminen lisääntynyt?

 –  Ehkä ympäristömme antaa sille nyt mahdollisuuden. Voimme valita aiempaa paremmin, koska valikoima on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Silloin kun oli nälkää ja puutetta, lautanen syötiin puhtaaksi ja sillä selvä, sanoo Palssa.

Kun Janne Kataja on kertonut ruokanirsoilustaan julkisesti, on hän saanut osakseen voimakasta kritiikkiä. Onpa joku arvioinut, että Katajan lapsuudenkodissa ei ole osattu opettaa uusien makujen maistamista.

 – Itse asiassa lapsuudessani matkustelimme aika paljon. Ideana oli aina, että kaikkea pitää maistaa. Kun täytin 15 vuotta, päätin, että minulla on itsemääräämisoikeus, mitä syön.  

Katajan omat lapset ovat kaikkiruokaisia.

– Teen lapsilleni ruokaa laajalla kirjolla. Itse asiassa hyvin maustettu kanapata tuoksuu kyllä tosi herkulliselta.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja