Suomi yllättää brasilialaisessa pikkukaupungissa

Monilla keskustan putiikeilla on suomalaiset tai suomalaisuuteen viittaavat nimet. On Tonttulakki-suklaata, Joulupukin piste, Korvapuusti-ravintola ja suomalaista jäätelöä. Ostoskortteli Pikku-Suomesta löytyy myös Joulupukin talo pukkeineen. Joulupukkia ovat tulleet tapaamaan myös Sao Paulon Sao Sebastiaossa asuvat Malagolit.

– Kävimme Penedossa pari vuotta sitten syyskuussa, mutta nyt halusimme tulla jouluna, sanoo perheen äiti Sabrina.

Kolmivuotias tytär Maita aikoo jättää tuttinsa pukille. 

Suomalaisuus katoamassa 

Laura Ampula, jonka äiti oli alkuperäisiä Penedon siirtolaisia, kertoo, että lauantaisin kaupungissa voi olla kymmeniä turistibusseja.

– Luulen, että suurin osa turisteista ei tiedä Penedon suomalaishistoriasta mitään.

Helena Hildén de Sousa, toisen Penedoon tulleen suomalaisen tytär, arvioi, että ennen kaupungissa kiinnosti suomalaisuus. Nyt turisteja vetää enemmän joulu, josta voi nauttia Pikku-Suomessa vuoden ympäri.

– Suomalaista ovat vain nimet. Harmittaa, että kaikkea myydään suomalaisuudella, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä Suomen kanssa.

Myös Malagolit ovat Penedossa joulun takia. Kaupungin suomalaishistoriasta he kuulivat sattumalta ennen matkaa. 

Suomi-klubilla soi jenkka 

Suomalainen kulttuuri ei kuitenkaan ole täysin kadonnut. Esimerkiksi osa hotelleista on suomalaisten tai heidän jälkeläistensä omistuksessa, suomalainen sauna on lähes jokaisessa hotellissa ja monessa kodissakin, suomalaista ruokaa tarjotaan parissa ravintolassa ja Suomi-museossa voi tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja käsityötaitoon.

– Täällä käy noin 500 ihmistä kuukaudessa, museota pitävä Hildén de Sousa kertoo.

Parhaiten Suomi-tunnelmaan pääsee Suomi-klubilla, jossa on pidetty tansseja 1940-luvulta lähtien. Kuukausittain järjestettävissä lauantai-illan tansseissa soi edelleen tango, polkka ja jenkka. Illan kohokohta on paikallisen kansantanssiryhmän esitys. Ryhmän 18 jäsentä ovat nykyisin yhtä lukuun ottamatta täysin brasilialaisia.

– Vaikka Penedo on menettänyt suomalaisuuttaan, kyllä sillä on edelleen maine suomalaisten siirtokuntana. Klubille tullaan ennen kaikkea katsomaan ja tanssimaan suomalaisia tansseja, vakuuttaa ryhmää luotsaava Thiago Paulista Vasques.

Klubin pikkujouluissa syödään riisipuuroa ja sekahedelmäkiisseliä ja tonttupuvuin sonnustautuneet lapset esittävät "Soihdut sammuu". Juhla voisi olla Suomessa, paitsi että penedolaisista enää parikymmentä puhuu suomea.

Naapurikaupungista Itatiaiasta kotoisin oleva yrittäjä Celia Vieira uskoo, että suomalaisille tuotteille ja kulttuurille olisi enemmänkin tarjontaa.

– Monet turistit etsivät jotain suomalaista, mutta eivät löydä sitä.

Vieira avasi vastikään Penedoon kahvilan, jossa tarjotaan muun muassa riisipuuroa, korvapuusteja ja omenapiirakkaa vaniljakastikkeella. Lisääkin suomalaisia herkkuja on tulossa.

–  Mielestäni historia ja paikallisuus ovat tärkeitä. Penedossa siis kahvi ja suomalainen kulttuuri.

Kahvilassa työskentelevä suomalaisjuurinen Nathalie Rouhe Salin kertoo, että suosituinta on ollut riisipuuro.

Penedo – siveellinen siirtokunta tropiikissa 

Penedon suomalaisjuuret johtavat vuoteen 1929, jolloin toistasataa suomalaista muutti sinne Toivo Uuskallion johdolla. Uuskallio oli saanut unessa kehotuksen perustaa tropiikkiin yhteisö, jossa syödään kasvisravintoa, pidättäydytään nautintoaineista ja noudatetaan korkeaa seksuaalimoraalia.

Suomalaiset ostivat entisen kahviplantaasin Sao Penedon luostarilta ja alkoivat rakentaa. Arvioiden mukaan Penedoon muutti toiseen maailmansotaan mennessä noin 300 suomalaista.

Osa alkuperäisistä tulijoista kyllästyi siirtokunnan raskaaseen maataloustyöhön ja tiukkoihin sääntöihin heti ensimmäisenä vuonna ja palasi Suomeen tai etsi Brasiliasta paremman asuinpaikan.

Elämä Penedossa ei ollut helppoa. Maa osoittautui kahvin köyhdyttämäksi ja tuotteiden myynti oli hankalaa. Myös hyönteiset ja taudit vaivasivat. Pian siirtokunta oli talousvaikeuksissa, jotka helpottivat vasta 1940-luvun alussa, kun tila myytiin sveitsiläiselle lääkeyhtiölle. Myös tiukoista säännöistä alettiin nopeasti lipsua, ja salakapakoissa syötiin lihaa sekä juotiin kahvia ja alkoholia.

Penedon ensimmäiset täyshoitolat suomalaiset avasivat 1940-luvulla, kun tulonlähteitä oli löydettävä muualta. Osa hotelleista on edelleen olemassa.

Nykyisiin mittoihinsa miljoonakaupunkien Rio de Janeiron ja Sao Paulon välissä sijaitsevan Penedon turismi on kasvanut vasta parin viime vuosikymmenen aikana.

– Siinä vaiheessa lähes kaikki suomalaisten jälkeläiset olivat jo ehtineet muuttaa muualle opiskelemaan tai töihin, harmittelee Helena Hildén de Sousa, joka itsekin asuu viikot Riossa.