Suomi on maailman kolmanneksi paras maa lapsille, ilmenee Pelastakaa Lasten Global Childhood 2019 -raportista. Raportin keskeisin anti on se, että lasten tilanne on kohentunut merkittävästi suurimmassa osassa maailmaa. Vähintään 280 miljoonalla lapsella on paremmat edellytykset kasvaa terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä kuin vuonna 2000.
Maailmanlaajuisessa vertailussa lapsiystävällisin maa on Singapore ja Ruotsi on toinen. Suomi jakaa kolmannen sijan Norjan ja Slovenian kanssa.
Suomen Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta korostaa tietoisia ratkaisuja lasten aseman parantamiseksi muun muassa koulunkäynnissä ja terveydenhoidossa.
– Se oikeasti tuottaa tulosta aika nopeastikin, kun ratkaisut ovat määrätietoisia, Markkula-Kivisilta sanoo.
Hänen mukaansa Ruanda on esimerkiksi maa, jossa muutos on ollut huikea. Ruandassa on taustalla 1990-luvun verinen kansanmurha. Markkula-Kivisilta arvioi, ettei lasten aseman parantuminen johdu yksin sodan loppumisesta, vaan Ruandassa on tehty toimia asian edistämiseksi. Muun muassa lapsikuolleisuus on vähentynyt 79 prosenttia vuodesta 2000.
– On osattu tehdä ratkaisuja, joissa yhä useampi lapsi on saanut mahdollisuuden käydä koulua. Usein se tarkoittaa sitä, että lapsityövoiman käyttö on paljon pienempää ja tytöt eivät mene naimisiin niin nuorina (kuin aiemmin), Markkula-Kivisilta kertoo.
Etiopia on puolestaan esimerkki maasta, jossa ei ole ollut sotaa pitkään aikaan.
– Siellä on tehty tietoisia poliittisia ratkaisuja sen suhteen, että on pystytty parantamaan lasten asemaa.
Etiopialaistytöt pysyvät pitempään koulussa eivätkä päädy synnyttämään varhain. Koulunkäynnin ansiosta he pystyvät pitämään itsestään ja tulevista lapsista paremmin huolta. Nuorten tyttöjen synnytykset ovat vähentyneet 41 prosenttia.
Raportin mukaan lasten olosuhteet ovat parantuneet 173 maassa 176:sta vuodesta 2000 lähtien. Lasten asema on kohentunut kaikissa maanosissa.
Kolme maata, joissa lasten olot ovat heikentyneet, ovat Syyria, Venezuela sekä Trinidad & Tobago.
Vuonna 2000 lapsiavioliitot, varhaiset raskaudet, koulutuksen ulkopuolelle jääminen, sairaudet, aliravitsemus ja väkivaltaiset kuolemat riistivät lapsuuden arviolta 970 miljoonalta lapselta. Nyt tuo luku on vähentynyt 690 miljoonaan.
Sodista tai muista syistä aiheutuva pakolaisuus on ainoa nousussa oleva syy ennenaikaiseen lapsuuden loppumiseen. Tällä hetkellä maailmassa on 30,5 miljoonaa asuinsijoiltaan siirtymään joutunutta ihmistä enemmän kuin vuonna 2000.
Edistyksestä huolimatta lasten asema on edelleen heikko useimmissa Afrikan maissa. Lasten asema on parantunut suhteellisesti kaikkein eniten Nigerissä, jossa lasten asema on kuitenkin toiseksi heikoin koko maailmassa. Peränpitäjä on Keski-Afrikan tasavalta.
Kivisilta on tyytyväinen siitä, että Suomi kuuluu kansainvälisessä vertailussa maihin, jotka tarjoavat kaikkein parhaimmat edellytykset hyvälle lapsuudelle. Suomessa on hänen mukaansa silti paljon ongelmia.
– Teiniraskaudet, lasten mahdollisuus päästä kouluun kouluun, lasten kuolemat ja lapsityövoima eivät ole tietenkään meillä ongelmia, mutta esimerkiksi lapsiköyhyys on ollut kasvussa pitkään, Markkula-Kivisilta sanoo.
Hänen mukaansa lapsiköyhyyden taustalla on monenlaisia pulmia. Niitä ovat muun muassa vanhempien pitkäaikaistyöttömyys, pitkäaikaissairaudet, mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat.
– Pahimmassa tilanteessa ovat perheet, joihin nämä kasautuvat. Monilapsiset perheet, maahanmuuttajataustaiset perheet ja yksinhuoltajaperheet ovat suurimmassa vaarassa, Markkula-Kivisilta arvioi.
Koulukiusaaminen ja lasten yksinäisyys ovat myös ongelmia. Kiusaamista esiintyy kaikissa yhteiskuntaryhmissä, mutta köyhien perheiden lasten todennäköisyys joutua kiusatuksi on suurempi kuin lasten keskimäärin.
Köyhien perheiden lapsilla ei ole usein varaa esimerkiksi samanlaisiin harrastuksiin, kännyköihin ja joululahjoihin kuin varakkaampien perheiden lapsilla. Se luo köyhien perheiden lapsille osattomuuden tunnetta ja altistaa heidät kiusaamiselle.
Perheen toimeentulon turvaaminen ja peruspalvelujen toimiminen ovat Markkula-Kivisillan mukaan kaiken lähtökohta lapsiköyhyyden torjumisessa. Töihin pitäisi päästä tai sosiaalietuuksien pitäisi olla sillä tasolla, että niillä ihan oikeasti pärjää.
Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä samassa kastissa
Kehittyneistä maista Yhdysvaltain sijoitus lasten hyvinvointia mittaavassa indeksissä on heikoin. Kiina jakaa samaa 36. sijaa Yhdysvaltain kanssa. Venäjän sijoitus on kaksi sijaa heikompi. Välissä on Bosnia-Hertsegovina.
– Yhdysvalloissa on valtaisat tuloerot. Siellä on paljon heitä, jotka voivat hyvin, mutta paljon on myös perheitä, joissa toimeentulo on tosi huonoa, Markkula-Kivisilta sanoo.
Terveydenhuolto on useimmiten sidottu työpaikkaan. Vähätuloisilla ei ole varaa sairausvakuutuksiin. Myös teiniraskauksien määrä on todella korkea, mikä heijastuu heikkoon sijoitukseen indeksissä.
Myös Kiinassa näkyy yhteiskunnan jakautuminen. Itärannikon suuret keskukset keskiluokkaistuvat, mutta köyhällä maaseudulla tilanne on toinen. Myös Kiinan sisäinen siirtotyöläisyys on ongelma, kun vanhemmat ovat töissä kaupungeissa ja lapset usein isovanhempien hoidossa maalla.
Markkula-Kivisillan mukaan tilanne on heikko, jos vanhemmat tuovat lapset kaupunkiin, johon he eivät pääse rekisteröitymään. Tällöin lapset voivat jäädä ilman koulutusta ja terveydenhoitoa.