"Suomi on hölmö" – Harvassa maassa korkeakouluopinnot aloitetaan Suomea myöhemmin

Suomessa keskimääräinen korkeakouluopinnot aloittava opiskelija on 24-vuotias. Se on kaksi vuotta EU-maita ja OECD-maita myöhemmin.

Korkeakouluopintojen keskimääräinen aloitusikä

18-vuotiaana: Japani

19-vuotiaana: Belgia 

20-vuotiaana: Irlanti, Italia, Kreikka, Meksiko, Ranska 

21-vuotiaana: Hollanti , Korea, Puola, Slovenia, Turkki,

22-vuotiaana: Espanja, Iso-Britannia, Portugali, Saksa, Slovakia, Viro

23-vuotiaana: Australia, Chile, USA, Luxemburg, Tshekki, Unkari

24-vuotiaana: Itävalta, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Uusi-Seelanti

Lähde: Education at a Glance 2014: OECD Indicators

Esimerkiksi Japanissa opinnot aloitetaan keskimäärin jo 18-vuotiaana, Belgiassa 19-vuotiaana.

– Belgiassa järjestelmä toimii eri tavalla. Oppilaiden karsintaa ei tehdä ennen korkeakouluopintoja. Lähes kaikki toisen asteen suorittaneet pääsevät korkeakouluopintoihin ja karsintaa tehdään opintojen aikana, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Ilmari Hyvönen.

Pohjoismaissa opiskelijat muita iäkkäämpiä

OECD-maiden vertailussa huomio kiinnittyy Pohjoismaihin. Myös naapurimaissa koulu aloitetaan poikkeuksellisen myöhään. Islannissa keskimääräinen aloitusikä on peräti 26 vuotta.

– Selvästi luvut kertovat Suomen osalta välivuosista, mutta maiden välinen vertailu ei ole yksioikoista. Korkeakoulutukseen mennään paljon myös aikuisina, ei siis pelkästään nuorina. Uusien yliopisto-opiskelijoiden mediaani-ikä on 21 vuotta eli puolet opiskelijoista on 21-vuotiaita tai sen alle, Hyvönen kommentoi.

Helsingin yliopiston dekaani Patrik Scheinin pitää tilannetta niin huolestuttavana, että siihen tulee puuttua.

– Nuoret valmistuvat ylioppilaiksi 19-vuotiaana ja pääsevät sisään 22-23-vuotiaana. Se on aika hölmöä kansantaloudellisesti, ja miten tahansa ajateltuna, sanoo Scheinin.

Pääsykokeisiin valmistautumisesta helpompaa

Scheinin mukaan korkeakoulupaikasta ei saisi jatkossa kieltäytyä. Ministeriössäkin keksitään keinoja, millä aloitusikää saataisiin hivutettua alaspäin. 

– Korkeakoulut ovat keväästä 2016 lähtien varanneet paikkoja ensimmäistä paikkaansa hakeville. Yleisimmin tämä kiintiö on 60-80 prosentin välillä. Tämä auttanee asiaa jatkossa.

– Lisäksi ylioppilastutkinnon hyödyntämistä valinnoissa tulee parantaa. Pitkää valmistautumista edellyttävät pääsykokeet ovat myös omiaan lisäämään välivuosia ja pääsykokeita pitäisikin uudistaa sikäli kun niille on ylipäänsä tarvetta, linjaa Hyvönen.