Suomen villisikakanta on kutistunut, Luonnonvarakeskus aloittaa pannoituksen

Suomen villisikakanta on pienentynyt, arvioi Luonnonvarakeskus (Luke). Luke arvioi kannan keskimääräisen koon olleen tammikuussa noin 1 400 yksilöä. Tämä tarkoittaisi vajaan 30 prosentin pienenemistä edellisvuoden kanta-arviosta, joka oli 1 500–2 650 villisikaa.

Tammikuun kanta-arvion 90 prosentin luottamusväli on 1 100–1 775 yksilöä.

Suurimmillaan Suomen villisikakanta on Luken arvion mukaan ollut vuoden 2018 alussa. Tuolloin arvio oli yli 3 000 yksilöä.

Luke kertoo tiedotteessaan, että kantaa ovat pienentäneet metsästys ja mahdollisesti rajan yli tulevien yksilöiden määrän väheneminen.

– Kannanarviointiin liittyy myös epävarmuustekijöitä, joten tulos kuvaa enemmänkin suuruusluokkaa eikä ole tarkka yksilömääräarvio, sanoo yksi villisian kannanarviointimenetelmän kehittäjistä, Luken tutkija Tuomas Kukko tiedotteessa.

Arvioinnissa käytetään useita tietolähteitä, joista tärkeimpiä ovat metsästäjien arviot ja saalismäärät. Tiheimmät villisikakannat majailevat edelleen itäisellä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa.

Luke pyytää kohtunäytteitä

Luke aloittaa tänä vuonna Kaakkois-Suomessa villisikojen pannoituksen, jolla selvitetään villisian levittäytymistä Suomessa. Kannan entistä tarkempi seuranta on Luken mukaan perusteltua myös afrikkalaisen sikaruton tautiriskin vuoksi. Afrikkalainen sikarutto tappaa sekä villejä että tuotantosikoja, ja villisikakantaa rajoittamalla taudin leviämistä pyritään ehkäisemään.

Pannoitushankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Tutkimusalueena on koko Suomi, mutta pannoitusta tehdään erityisesti Kaakkois-Suomessa.

Ruokavirasto toivoo metsästäjien lähettävän kaadetuista eläimistä näytteet virustutkimuksiin ja ilmoittamaan kuolleena löydetyistä eläimistä. Lisäksi Luke pyytää lähettämään villisikanaaraiden kohtuja kannan lisääntymistehon tutkimiseksi.

Lue myös:

    Uusimmat