Suomen väkiluvun kasvu suurinta sitten vuoden 1956

Suomen väkiluvun kasvu oli viime vuonna suurinta sitten vuoden 1956, kertoo Tilastokeskus. Väkiluku kasvoi viime vuoden aikana liki 40 000 ihmisellä.

Väkiluvun poikkeuksellisen suuri kasvu selittyy etenkin Suomeen vuoden 2022 aikana tulleilla ukrainalaisilla, jotka saivat oikeuden kotikuntaan viime vuonna. Ukrainan kansalaisten määrä kasvoi lähes 20 000 ihmisellä.

Joka kymmenes suomalainen on nyt vieraskielinen. Tilastoissa suomalaisiksi määritellään äidinkielestä ja kansalaisuudesta riippumatta kaikki, joilla on Suomessa kotikunta, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Repo.

Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden aikana 62 000 ihmisellä. Tilastokeskuksen mukaan tämä on todennäköisesti suurin lisäys kautta aikojen.

Vuoden lopussa Suomessa asui yli puoli miljoonaa vieraskielistä. Suomen virallinen väkiluku oli 5,6 miljoonaa.

Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni yli 22 000 ihmisellä.

Väkiluvun kasvu keskittyi kaupunkeihin

Valtaosassa Suomen kunnista väkiluku laski. Viime vuoden aikana väkiluku väheni 216 kunnassa ja kasvoi 93 kunnassa. Kasvu keskittyi suurimpiin kuntiin.

Vähintään 50 000 asukkaan kunnissa väkiluku kasvoi 17 kunnassa ja väheni neljässä.

Helsingin väestö kasvoi määrällisesti eniten, yli 10 000 asukkaalla. Espoon väkiluku kasvoi liki 9 000 ja Tampereen noin 6 000 henkilöllä.

Suhteellisessa väkiluvun kasvussa Manner-Suomessa korostuu isojen kaupunkien lisäksi Kittilä. Espoon väkiluku kasvoi 2,9 prosenttia, Kittilän 2,8 prosenttia ja Tampereen, 2,4 prosenttia. Kittilän väkiluku kasvoi 185 ihmisillä.

Lue myös: Maahanmuutto lisääntyi alkuvuodesta

Lähes kaikkien maiden väestö alkaa vähentyä vuosisadan loppuun mennessä, ennustaa tuore tutkimus

Kuusi suomalaiskaupunkia kasvoi viime vuonna enemmän kuin yli 50 vuoteen