Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä Ottawan miinakieltosopimuksesta irtautumisesta.
Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy Suomen lähdön sopimuksesta. Vasemmistoliitto vastusti tätä ja jätti mietintöön vastalauseen.
– Tämä päätös perustuu Suomen puolustuksen tarpeisiin heikentyneessä turvallisuustilanteessa, sanoi valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) tiedotustilaisuudessa siteeraten mietintöä.
Mietinnön mukaan Suomen puolustuksen toimintaympäristö on merkittävästi muuttunut siitä, kun Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen vuonna 2012.
Myös käsitys nykyaikaisesta sodankäynnistä on muuttunut.
Valiokunta viittaa muun muassa Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja sanoo, että miinoitus on muodostunut sodankäynnin keskeiseksi elementiksi.
Valiokunta ehdottaa lausumaa, jonka mukaan Suomi jatkaa kuitenkin vahvaa tukeaan humanitaariselle miinatoiminnalle. Sellaista on esimerkiksi miinanraivaus tai miinojen uhrien avustaminen.
Koska mietintö valmistui jo nyt, eduskunnan täysistunto voi äänestää asiasta vielä ennen juhannusta.
Sopimus irtisanottaisiin siten, että irtisanomiskirja toimitetaan Ottawan sopimuksen tallettajana toimivalle YK:n pääsihteerille. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua tästä.
Lue myös: Viro eroaa Ottawan sopimuksesta
Vasemmistoliitto vastustaa ja arvostelee kiirettä
Valiokunnassa vasemmistoliittoa edustava Veronika Honkasalo vastusti sopimuksesta lähtemistä ja jätti vastalauseen.
Honkasalo sanoi tiedotustilaisuudessa, että kansainvälinen monenkeskinen järjestelmä on Suomen turvallisuuden etu.
– Irtautumalla tästä sopimuksesta me itse heikennämme sääntöpohjaista järjestelmää, joka myös turvaa Suomen aseman globaalisti, Honkasalo sanoi.
Honkasalon mielestä päätös on ristiriidassa Suomen pitkäaikaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan kanssa.
Hän ennusti haitallisia vaikutuksia Suomen maineelle ja uskoo, että irtautuminen voi madaltaa muiden valtioiden, mukaan lukien autoritääristen valtioiden, kynnystä vetäytyä kansainvälisistä sopimuksista.
Honkasalon mielestä jalkaväkimiinat täydentävät Suomen puolustusta, mutta eivät ole välttämättömiä.
Vihreiden Haavisto irtautumisen kannalla
Oppositiopuolue vihreiden kanta asiaan ei ole ollut selkeä. Entinen ulkoministeri Pekka Haavisto, joka edustaa vihreitä valiokunnassa, lopulta kannatti miinakieltosopimuksesta lähtemistä.
Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa, että asiasta voi olla perustellusti kahta eri mieltä: voi painottaa kansainvälistä sopimusjärjestelmää tai katsoa asiaa Suomen puolustuksen näkökulmasta.
Haavisto totesi olleensa mukana eduskunnassa, kun Suomi päätti irtautua sopimuksesta ja korvata jalkaväkimiinat muilla kyvyillä.
– Näyttää siltä puolustuksen näkökulmasta, että vaikka paljon on niillä saavutettu, ihan kaikkea sitä, mitä miinoista luopumisella menetettiin, ei ole pystytty puolustuksessa korvaamaan, hän sanoi.
Haavisto sanoi pitävänsä mietintöä tasapainoisena.
– Tietysti vihreät kansanedustajat kukin sitten kohdallaan miettivät näkemyksensä. Mutta sekä ulkoasiainvaliokunnassa että puolustusvaliokunnassa olemme mukana tässä mietinnön tekstissä, Haavisto sanoi.
Puolustusvaliokunnan lausunto asiasta valmistui torstaina, ja siinäkin ainoan vastalauseen teki vasemmistoliitto.
Lue myös: SDP:n eduskuntaryhmä kannattaa Ottawan sopimuksesta irtautumista
Vientipotentiaalista "miekkailtiin"
Kysymys jalkaväkimiinojen mahdollisesta viennistä jakoi kansanedustajia tiedotustilaisuudessa.
STT kysyi, suhtautuuko ulkoasiainvaliokunta siis vientipotentiaaliin niin sanotusti nihkeämmin kuin puolustusvaliokunta. Kansanedustajat olivat tästä eri mieltä.
Puolustusvaliokunta nosti omassa lausunnossaan esiin, että suomalaisyritysten mahdollisilla teknologiaa hyödyntävillä miinaratkaisuilla voisi olla tulevaisuudessa vientipotentiaalia.
Esimerkkeinä mainittiin sopimuksesta niin ikään irtautumassa olevat Puola, Viro, Latvia ja Liettua sekä Yhdysvallat, joka ei kuulu sopimukseen.
Ulkoasiainvaliokunta pitää mietinnössään hyvänä, että uuden teknologian miinojen kehitystyöllä luodaan mahdollisuus vahvistaa Euroopan strategista autonomiaa.
Valiokunta kuitenkin toteaa myös, ettei tarkoitus ole edistää laajamittaisesti jalkaväkimiinojen globaalia kauppaa.
Valiokunnan kokoomuslainen varapuheenjohtaja Sofia Vikman sanoi, ettei mietintö sisällä mitään linjausta, joka suhtautuisi asiaan puolustusvaliokunnan lausuntoa nihkeämmin.
Vihreiden Haavisto vastasi tähän.
– En huomannut puolustusvaliokunnan lausunnossa tätä kohtaa, mutta ulkoasiainvaliokunta toteaa kohdassa 34, että Suomen irtautumisella Ottawan sopimuksesta ei ole tarkoituksena edistää laajamittaisesti jalkaväkimiinojen globaalia kauppaa. Pidän tätä aika tärkeänä.
Kokoomuksen Vikman vastasi takaisin.
– Mutta tämä ei ole millään tavalla ristiriidassa puolustusvaliokunnan lausunnon kanssa. Ei millään tavalla. Päinvastoin, jos joku haluaa lukea toisin päin, niin sekin voi olla mahdollista.
Vasemmistoliiton Honkasalo olisi halunnut, että jalkaväkimiinojen vienti kiellettäisiin kokonaan, ettei Suomi lisää niiden määrää maailmassa.
Puheenjohtaja, SDP:n Koskinen piti kysymystä ennenaikaisena. Hän sanoi, että ensin Suomen tulisi valmistaa jalkaväkimiinoja omiin tarpeisiinsa ja on myöhempien aikojen selvittelyn varassa, onko viennille kysyntää ja onko se järkevää.
– Tämä on ikään kuin turhaa miekkailua tässä vaiheessa.
Miksi mietinnöllä oli kiire?
Hallitus antoi esityksensä eduskuntaan toukokuun lopussa eli vasta toissa viikolla. Valiokunnan mietintö valmistui siis suorastaan poikkeuksellisen nopealla aikataululla.
– Kansainvälinen turvallisuustilanne on heikko ja esimerkiksi Ukrainan rintamalta ei paljon valoa ole näkyvissä. Eli kun tällaiseenkin muutokseen varautumisen ryhtyminen vie kuitenkin aikaa, on parempi toimia ennemmin kuin liian myöhään, perusteli puheenjohtaja Koskinen.
Varapuheenjohtaja Vikman sanoi, että eduskunnan käsittely oli huolellinen ja kattava.
– Mitään ei jäänyt käsittelemättä ja jos enemmän aikaa olisi tarvittu huolelliseen käsittelyyn, se aika olisi otettu.
Vikman myös huomautti, että valiokunta käsitteli kysymystä niin sanotusti omana asianaan ja kuuli asiantuntijoita jo ennen hallituksen esityksen tulemista eduskuntaan.
Vasemmistoliitto arvosteli aikataulua liian kiireiseksi. Honkasalon mielestä kansanedustajilla pitäisi olla aikaa perehtyä huolella asiantuntijoiden lausuntoihin ja mahdollisuus tehdä päätökset erittäin harkitusti.
Muista oppositiopuolueista vastaavaa kritiikkiä ei kuultu.