Venäläisen puolustusteollisuuden talous on aseviennin kasvusta huolimatta rapakunnossa, paljastaa Suomen maanpuolustuskorkeakoulun tuore tutkimus. Etenkin lentokoneteollisuus on raskaasti velkaantunut. Puolustusteollisuus toimii kuitenkin nykyään paremmin kuin Neuvostoliiton aikaan.
Julkaisun ovat kirjoittaneet Aleksi Päiväläinen ja Karoliina Rajala. He eivät ole maanpuolustuskorkeakoulun palveluksessa, vaan ulkopuolisia tutkijoita.
Tutkimusraportti on suppeahko, mutta selkeä analyysi Venäjän puolustusteollisen kompleksin (OPK) rakenteista, rahoituksesta, haasteista ja tulevaisuudennäkymistä.
OPK on Venäjällä jättiläismäinen taloudellinen toimija, todellinen valtio valtiossa. Puolustusteollisuus työllistää kaksi miljoonaa ihmistä ja vastaa 5–6 prosentista Venäjän teollisuustuotannon arvosta.
Asevienti on kasvanut
Puolustusteollisuuden saamien sisäisten tilausten kannalta keskeinen tekijä on vuonna 2010 käynnistetty asevarusteluohjelma (GPV 2020).
Ohjelman tavoite on nostaa nykyaikaisen aseistuksen osuus asevoimien kalustosta 15 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Kyseinen tavoite näyttää toteutuvan suunnitelmien mukaisesti, ja samaan aikaan myös Venäjän asevienti on kehittynyt suotuisasti.
Vuonna 2001 Venäjä vei aseita 3,7 miljardilla dollarilla, mutta tällä hetkellä viennin arvo on vuositasolla noin 15 miljardia dollaria.
Lentokonealan talous kuralla
Massiivisten kotimarkkinatilausten ja kasvaneen aseviennin puitteissa voisi olettaa, että puolustusteollisuudessa toimivien yritysten taloudellinen tilanne olisi hyvä.