Suomalaistutkimus: Venäjän puolustusteollisuuden talous on rapakunnossa – korruptio ja heikko tuottavuus riesana

Venäläisen puolustusteollisuuden talous on aseviennin kasvusta huolimatta rapakunnossa, paljastaa Suomen maanpuolustuskorkeakoulun tuore tutkimus. Etenkin lentokoneteollisuus on raskaasti velkaantunut. Puolustusteollisuus toimii kuitenkin nykyään paremmin kuin Neuvostoliiton aikaan.

Julkaisun ovat kirjoittaneet Aleksi Päiväläinen ja Karoliina Rajala. He eivät ole maanpuolustuskorkeakoulun palveluksessa, vaan ulkopuolisia tutkijoita.

Tutkimusraportti on suppeahko, mutta selkeä analyysi Venäjän puolustusteollisen kompleksin (OPK) rakenteista, rahoituksesta, haasteista ja tulevaisuudennäkymistä.

OPK on Venäjällä jättiläismäinen taloudellinen toimija, todellinen valtio valtiossa. Puolustusteollisuus työllistää kaksi miljoonaa ihmistä ja vastaa 5–6 prosentista Venäjän teollisuustuotannon arvosta.

Asevienti on kasvanut

Puolustusteollisuuden saamien sisäisten tilausten kannalta keskeinen tekijä on vuonna 2010 käynnistetty asevarusteluohjelma (GPV 2020).

Ohjelman tavoite on nostaa nykyaikaisen aseistuksen osuus asevoimien kalustosta 15 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Kyseinen tavoite näyttää toteutuvan suunnitelmien mukaisesti, ja samaan aikaan myös Venäjän asevienti on kehittynyt suotuisasti.

Vuonna 2001 Venäjä vei aseita 3,7 miljardilla dollarilla, mutta tällä hetkellä viennin arvo on vuositasolla noin 15 miljardia dollaria.

Lentokonealan talous kuralla

Massiivisten kotimarkkinatilausten ja kasvaneen aseviennin puitteissa voisi olettaa, että puolustusteollisuudessa toimivien yritysten taloudellinen tilanne olisi hyvä.

Tämän johtopäätöksen suomalaistutkijat kuitenkin ampuvat alas. Todellisuudessa suuri osa aseteollisuusyrityksistä on raskaasti velkaantuneita, ja Venäjän federaatio joutuu subventoimaan yhtiöitä monin tavoin.

Esimerkiksi Mig-, Suhoi- ja Tupolev-brändeistään tunnetun OAK:n (Yhtyneet lentokonetehtaat) talous on rapakunnossa. Yhtiön velkataakka on useita miljardeja dollareita.

Tämä siitä huolimatta, että GPV 2020 -ohjelma on taannut hyvän tilauskannan viime vuosiin saakka.

Kotimarkkinatilaukset ovat kuitenkin kääntymässä laskuun lähivuosina, mikä ei lupaa hyvää OAK:n tuloskunnolle.

Taloutta haittaavat korruption lisäksi vähäiset alihankkijat ja lännen taloussanktiot

Taloudellisesti kannattavia yrityksiä OPK:n piiristä on vaikea löytää. Lähes ainoana valopilkkuna suomalaistutkijat noteeraavat valtiolliseen Rosteh-monialakonserniin kuuluvan Vertoljoty Rossii -yhtiön (Venäjän helikopterit).

Puolustusteollisen kompleksin yleisiä ongelmia ovat liiallinen keskittyminen, työn heikko tuottavuus, alihankkijoiden vähäinen käyttö, riittämätön panostus tuotekehitykseen, laajamittainen korruptio ja lännen taloussanktiot.

Työntekijöiden määrä suhteessa liikevaihtoon on moninkertainen alan länsiyhtiöihin verrattuna. Tuotekehitysmenot ovat yleisesti alle kaksi prosenttia liikevaihdosta.

Esimerkiksi Airbusilla tai Saabilla kyseinen luku on noin viisi prosenttia.

Tilanne kuitenkin parempi kuin Neuvostoliitossa

Suomalaisraportissa ei kuitenkaan täysin tyrmätä puolustusteollisuuden näkymiä.

Tutkijat muistuttavat, että OPK toimii nyt joka tapauksessa tehokkaammin kuin Neuvostoliiton kaatumista seuranneina sekasortoisina vuosina tai vielä 2000-luvun alussa.

Puolustusteollisen kompleksin kääntäminen voitolliseksi ja sen asteittainen diversifiointi siviiliteollisuuden tuotteisiin edellyttävät tutkijoiden mukaan kuitenkin Venäjän hallitukselta merkittäviä taloudellisia uhrauksia lähivuosina.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja