Itsekontrollilla on suuri merkitys terveelliseen ruokavalioon, kertoo tuore suomalaisista varusmiehistä tehty tutkimus.
Suomalaistutkijoiden tuore artikkeli osoittaa, että hyvä itsehillintä on sekä persoonallisuuden piirre että osittain opittavissa oleva taito. Se muuttuu terveelliseksi käyttäytymiseksi asenteiden, uskomusten ja odotusten kautta.
Syömisen hallitsemisessa on tärkeää, että ihminen aikoo syödä terveellisesti ja myös uskoo pystyvänsä noudattamaan terveellistä ruokavaliota. Hän pitää terveellistä ruokaa hyvänmakuisena. Lisäksi hänellä on käsitys omista terveysriskeistään ja hän tekee muita enemmän suunnitelmia syödä terveellisesti.
– Näistä etenkin pystyvyyden tunne ja suunnitelmallisuus ovat keskeisiä, sanoo tutkijatohtori Nelli Hankonen Helsingin yliopistosta.
Suunnitelmat koskevat paitsi ruokailun sisältöä ja ajoitusta, myös sitä, kuinka selvitä tavoitteiden saavuttamista vaikeuttavista riskitilanteista.
Lisää kasviksia lautaselle suunnittelemalla
Tutkimukseen osallistui noin 850 suomalaista varusmiestä. Palvelukseen astuessaan he kertoivat syövänsä hedelmiä ja vihanneksia keskimäärin kolmena päivänä ja pikaruokaa yhtenä päivänä viikossa. Ravitsemus mitattiin uudestaan kahdeksan viikon kuluttua.
Hyvin itseään hillitsevät uskovat pystyvänsä syömään terveellisesti myös silloin, kun kohtaavat kielteisiä tunteita, väsymystä tai sosiaalista painetta. Huono itsehillintä on puolestaan yhteydessä oletuksiin, että terveellinen ruoka maistuu pahalta ja että sen syöminen hankaloittaa elämää ja rajoittaa sosiaalisia tilanteita.
Suomalaisilla varusmiehillä pikaruoan syöminen näyttää olevan impulsiivisempaa kuin kasvisten, eikä syömisen suunnittelulla ja hyvillä aikomuksilla ole siihen niin suurta valtaa. Tutkimuksessa mitatuista tekijöistä ainoastaan hyvä itsehillintä yhdistettynä pahan maun mielikuviin vaikutti aikomuksiin ja sitä kautta käyttäytymiseen.