Suomalaisten velkapotti räjähti: Lainakanta jo kammottavat 129 prosenttia suhteessa tuloihin – velan määrä on tuplaantunut 2000-luvulla

4:57
Helsinkiläinen Lea on ollut velkavankeudessa 34 vuotta.

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut historiallisen korkeaksi, selviää valtiovarainministeriön tänään julkaisemassa selvityksessä.

Valtiovarainministeriön työryhmän mukaan kotitalouksien lainakanta suhteessa käytettävissä olevaan tuloon oli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 129,3 prosenttia.

Selvityksen mukaan valtaosa kotitalouksien velasta on asuntovelkaa. Lisäksi taloyhtiölainat ja kulutusluotot ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaantumista.

Kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä olevaan vuosituloon ovat noin kaksinkertaistuneet vuosituhannen alun tilanteeseen verrattuna. Velkaantuneisuutta ovat lisänneet etenkin asumiseen liittyvät luotot, joiden osuus kotitalouksien velasta on runsaat kolme neljäsosaa.

Kotitalouksien velkaantuminen on Suomessa kasvanut lähes yhtäjaksoisesti noin 20 vuoden ajan. 

Nopeinta velkaantumisen kasvu oli vuosina 2002–2008, mutta velkaantumisasteen nousu jatkui myös finanssikriisin jälkeisinä taantumavuosina.

Ehdotus: Luottojen enimmäismäärä sidottaisiin vuosituloihin

Valtiovarainministeriön työryhmä ehdottaa otettaviksi käyttöön uusia keinoja, joilla kotitalouksien liiallista velkaantumista voitaisiin hillitä.

Työryhmä ehdottaa, että kotitalouden luottojen enimmäismäärä sidottaisiin vuosituloihin. Ehdotukset sisältävät rajoituksia myös taloyhtiölainoihin. Ehdotuksen mukaan kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa.

Samalla taloyhtiölainoihin tulisi rajoitus, että taloyhtiö saisi lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta.

Luotonantajat voisivat tietyin ehdoin poiketa näistä säännöistä. Säännöt koskisivat luottolaitosten lisäksi myös muita luotonantajia.

Ehdotuksen mukaan lainakatto eli enimmäisluototussuhde pysyisi ennallaan, mutta koskisi jatkossa myös muita asuntolainan myöntäjiä kuin luottolaitoksia.

Nykyisin asuntolainan määrä saa olla enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä. Ensiasunnoissa katto on 95 prosenttia.

– Ehdotuksemme eivät kiristäisi merkittävästi asuntoluotonantoa nykytilanteessa. Meidän pitää kuitenkin varautua siihen, että markkinat voivat ylikuumentua, sanoo työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Leena Mörttinen tiedotteessa.

Työryhmä luovutti muistionsa valtiovarainministeri Mika Lintilälle (kesk.) tänään.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja