Suomalaisnaisten noloimmat meikkimokat: "En ole koskaan hävennyt niin paljon!"

Luonnollisen näköinen meikki ja look ovat monien naisten tavoitteena, mutta joskus sitä sortuu auttamattoman noloihin kauneusmokiin, jotka voi yleensä pistää kokemattomuuden piikkiin. Rohkeat suomalaisnaiset paljastivat hauskimmat ja traagisimmat kömmähdyksensä meikkipalettien kanssa – ja myös sen, mitä he niistä oppivat.

Noloimmat meikkimokat naurattavat – ainakin jälkikäteen. Suomalaiset naiset paljastivat, millaisiin kauneusmokiin he ovat sortuneet. Onneksi kömmähdyksistä on selvitty, niistä opittu kantapään kautta ja nyt omille mokille voi jo nauraa.

Sininen unelma

"Olin kovin tykästynyt 1980-luvulla siniseen väriin. Joten käytin sinistä luomiväriä. Ja sinistä rajauskynää. Ja sinistä ripsiväriä. Ja tietenkin sinisiä vaatteita. Olin oikea kävelevä kumpupilvi. Kesti yllättävän monta vuotta, että tajusin että vähemmän on enemmän – ja ettei sininen väri sovi edes minulle!" Eila, 48

Turhumeikki

"Minulla oli yläasteen lopulla hyvinkin epämairitteleva lempinimi: Turhumeikki. Ohjaaja Tim Burton olisi saanut minusta oivallisen vaimon: tein näyttävät rajaukset mustalla eyelinerilla niin pitkin, haparoivin vedoin, että näytin lähes painajaismaiselta sirkushahmolta. Kokonaisuuden kruunasi erittäin vaalea huulipuna – eli toisin sanoen meikkivoide, jota käytin huulissani. Tämän vuoksi en kehtaa edes avata vanhoja valokuva-albumeja. Huvittavaa sinänsä, että meikkaan edelleen samalla lailla: tavaramerkkeinäni ovat mustat silmärajaukset ja vaalea huulipuna. Voin puolustuksekseni kuitenkin sanoa, että ote on tasaantunut, eikä lopputulos ole niin suttuinen, vaan varsin luonnollinen. Toivottavasti." Hanna, 22

Nude-nainen

"Heräsin vasta myöhään meikkauksen suhteen ja opettelin alkeita ripsivärin ja kulmakynän kanssa yläasteella, kun muut tytöt edustivat luokkakuvissa jo täysissä tällingeissä. Huulipunaa oli kuitenkin mielestäni helppo käyttää, joten päätin maalata yhdeksännen luokan luokkakuvaan huuleni nudella sävyllä niin, että mitään rajoja ei enää näkynyt. Tähän päälle laitoin vielä hitusen hopeista metallinhohtoa. Näin jälkikäteen luokkakuvaa ihaillessani en voi kuin nauraa. Onneksi nykyään huulipunan sävyjen valinta onnistuu paremmin! Mitä tästä opin? Kyse on vain meikistä – älä ota itseäsi liian vakavasti! Kaikkea kannattaa kuitenkin kokeilla peilin edessä kotona ja kysyä vaikka kaverilta makutuomiota uudesta, räväkästä sävystä." Henna, 27

Liian tumman meikkivoiteen kirot

"Pahin meikkimokani oli nuoruudessani se, että käytin aivan liian tummaa meikkivoidetta yläasteella. Ja ei, poolopaita ei riitä peittämään rajoja! Noloa näin jälkeenpäin ajateltuna oli myös hyvin, hyvin vaalean peitepuikon käyttö huulipunana yläasteella. Opin sen, että meikkivoiteen levitys luonnonvalossa on erittäin hyvä idea. Tarkista ennen käyttöä, että tuote todella on tarkoitettu siihen, mihin sitä olet käyttämässä." Sari, 27

Sotamaalauksia

"Innostuimme ystävien kanssa noin kymmenvuotiaina opettelemaan eriväristen luomivärien häivyttämistä luomelle. Kun meikkisuti- tai sivellin ei tätä ennen ollut edes käynyt kädessä, saattaa lopputuloksen arvata: häivytys ei ainakaan ollut onnistunut sateenkaarisilmissämme. Jouduimme näiden meikkikokeilujen vuoksi jopa vaikeuksiin, kun opettaja laittoi kotiinpäin viestiä "tyttöjen sotamaalauksista". Muutamaa vuotta myöhemmin meikkaus jatkui huomattavasti hillitymmin ja vielä tänä päivänäkin olen erityisen varovainen luomivärien kanssa." Maarit, 24

Kulmakarvat ojennukseen

"Yläasteella innostuin nyppimään kulmakarvojani saatuani hyppysiini äitini pinsetit, jotka löytyivät apteekkilaukusta. Kokemattomana nyppijänä onnistuin kuitenkin napsimaan aivan liikaa oikeanpuoleisen kulmakarvan alkupäästä. Nokkelana tyttönä päätin tasoittaa tätä epäsymmetriaa ja napsin myös toiselta puolelta yhtä paljon pois. Lopputulos: kulmakarvani alkoivat vasta keskikohdasta! En ole koskaan hävennyt niin paljon, kun vastaantulevat naapurinkoiratkin räksyttivät minulle. Sen jälkeen en ole pinsetteihin koskenut, vaan olen käynyt ammattilaisella värjäämässä ja muotoilemassa kulmani. Jos et osaa itse, anna jonkun muun tehdä se puolestasi!" Karoliina, 36

Liian vanhan naisen meikki

"Kävin yläasteikäisinä kolmen tyttökaverin kanssa jollain yhden illan kestäneellä meikkikurssilla, missä sitten eräs täti-ihminen opasti meitä siinä, miten "mitataan" oikean pituiset kulmakarvat ja kuinka ne nypitään sekä lisäksi tietysti meikin teko. Käytiin myös läpi värikarttaa ja sitä, mitkä sävyt sopivat millekin ihonvärille. Lopulta meikin valmistuttua näytettiin kaikki kuitenkin ihan samalta: kaikilla oli ruskeat kulmakarvat, samanlainen silmämeikki ja punaiset huulet, pari tytöistä näytti ihan maksullisilta naisilta! Kyllä nauratti, kun päästiin ovesta ulos. No, opin ainakin mittaamaan ja nyppimään kulmakarvat jos ei muuta…" Johanna, 30

Lumikista prinsessaksi – mustista hiuksista blondiksi?

"Värjäsin yhtä Lumikin mustat hiukseni kotona, yrittäen saada niitä platinanvaaleiksi. Lopputuloksena oli hiukset, jotka näyttivät oksennustaudin saaneelta porkkanamaalta. Eivät edes kampaajat pystyisi muuttamaan niinkin tummaa kuontaloa hetkessä prinsessanvaaleiksi, joten miten ihmeessä luulin siinä onnistuvani kaupan hiusväreillä? Opin sen, että mene hyvä tyttö kampaajalle, jos kaipaat jotain radikaalia muutosta. Ammattilaiset voivat myös sanoa sinulle suoraan, jos toivomuksesi ovat täysin pöhköjä." Anni, 23

Näytin aivan pojalta

"Yläasteella (1990-luvun loppuvuosina) lyhyt tukka oli muodikas tytöillä. Minulla oli ollut aina pitkä ja luonnonkihara tukka, mutta päätin haluavani jonkinlaisen muodonmuutoksen, kun poikienkaan kanssa ei ollut oikein natsannut. Lompsin kampaajalle ja osoitin mallia, jollaisen halusin itselleni. Pikkukylän kampaajatäti leikkasikin minulle mukisematta juuri sellaisen. Lopputulosta peilistä "ihastellessani" purskahdin melkein itkuun: lyhyet, luonnonkiharat hiukseni kulkivat matojen lailla päänmyötäisillä kurveilla ja näytin teinitytön sijaan aivan pojalta. Tilannetta ei parantanut se, että jouduin menemään luokkakuvaukseen tässä tukassani – joka oli vielä epäonnistuneen värjäysyrityksen jälkeen oranssihtava sävyltään. Luokkakuvien saamisen jälkeen luokkakaverini tyttökaveri oli kommentoinut minua osoittaessaan, että "tuossa on mielestäni luokan komein poika".

Opin sen, että jos olet epävarma ulkonäkösi suhteen, kannattaa pysyä varmoissa ja tutuissa jutuissa. Jos viis veisaa siitä, että näyttää hetkellisesti hölmöltä, voi tietenkin ottaa suurempiakin riskejä! Nykyään olen miltei kolmekymppinen aikuinen ja kokeillut vaikka millaisia hiustyylejä elämäni aikana. Jopa sitä aivan lyhyttä. Hyvällä kampaajalla sekin näytti muuten kauniilta! Enää minua ei pelota leikkuuttaa outoakaan mallia hiuksiin, sillä onneksi ne kasvavat ajan saatossa aina takaisin." Jenna, 27


Mikä on sinun noloin kauneusmokasi? Entä mikä tarinoista nauratti eniten? Kommentoi!

Lue myös:

Lue myös:

    Uusimmat