Mainos

Suomalaisilta täystyrmäys hautajaisten live-videointiin sosiaaliseen mediaan – myös "peukutus" surunvalitteluna saa risuja

6:32

Hautajaisissa otetaan usein perinteisiä kuvia, mutta videointi ei saa suosiota hautajaisissa, sillä vain yksi prosentti suomalaisista pitää hautajaisten live-videointia soveliaana, selviää henkivakuutusyhtiö Kalevan teettämästä kyselytutkimuksesta.

Yllä olevalla videolla keskustellaan kuolemasta ja surusta, onko arjessa enää tilaa surulle?

Kalevantoteuttaman kyselytutkimuksen mukaan hautajaisten live-videointi on sopimatonta. Sen sijaan perinteiset valokuvat ovat edelleen hyväksyttäviä, mutta hautajaiskuvien somejaon sallisi alle viides vastaaja.

Hautajaisiin halutaan osallistua paikan päällä. Vain neljä prosenttia vastaajista voisi osallistua hautajaisiin etänä esimerkiksi videoyhteyden välityksellä, Kaleva kertoo kyselyyn nojaten.

– On mielenkiintoista huomata kuinka syvällä hautajaisten tapakulttuuri elää kaikkialla Suomessa ja kaikissa meissä. Kuolemaan liittyy edelleen kunnioitus vainajaa sekä surevia omaisia kohtaan. Vanhat ja vahvatkin perinteet muuttuvat ajan saatossa, mutta yli puolet vastaajista pitää edelleen somessa ilmaistua surua kiusallisena. Vielä ei siis ole some-hautajaisten aika, Kalevan toimitusjohtaja Timo Laitinen toteaa.

"Peukutus liian positiivista"

Some-hautajaisten aika ei todellakaan ole siis vielä täällä, sillä kyselytutkimuksen mukaan vain viisi prosenttia suomalaisista pitää sosiaalisessa mediassa tehtyä osanottoa aitona. Surun purkautuminen sosiaalisessa mediassa mielletään jopa kiusallisena. Surunvalittelut halutaan tehdä kasvotusten, osanotossa peukutus on liian positiivista.

– Facebook on iloisen ja dynaamisen elämän kanava. Kyselytutkimuksemme tulokset kertovat, että kuolema ei kuulu sinne. Vain alle kymmenen prosenttia vastaajista on kirjoittanut seinälleen läheisensä kuolemasta. Luvut eivät muutu oli kyseessä sitten nuori tai vanha, asui vastaaja maalla tai kaupungissa, Laitinen pohtii tuloksia.

Edes nuoret eivät sure somessa

Joka viides valitsisi surutilanteessa tarkoituksellisen hiljaisuuden. Suruhymiöllä osanottonsa ilmaisisi vajaat 15 prosenttia. Surusydämen tohtisi laittaa enää vain joka kymmenes. Kansainvälisen ja lyhyen RIP-viestin kirjoittaisi noin 10 prosenttia vastaajista.

– Edes nuorempi ikäpolvi ei sure sosiaalisessa mediassa. Nuorista aikuista puolet haluaisi edelleen mennä haudalle somessa muistamisen sijaan, Timo Laitinen kertoo.

Suomalaiset surevat perinteitä kunnioittaen

  • Tilastokeskuksen uusimman tilaston mukaan 61 prosenttia suomalaisista seuraa yhteisöpalveluita säännöllisesti. Kun kyse on kuolemasta tai hautajaisista, on verkon yhteisöpalveluiden rooli selvästi pienempi.
  • Esimerkiksi läheisensä kuolemasta Facebookissa on omalle seinälleen kirjoittanut vain kahdeksan prosenttia.
  • Pääkaupunkiseudulla vain joka kymmenes pitää somen käyttöä sopivana suruvalitteluissa.
  • Maaseudulla somen käyttöä surunvalitteluissa ei hyväksy juuri kukaan.

Lähde: Henkivakuutusyhtiö Kalevan helmikuussa 2018 toteutettu kyselytutkimus, johon vastasi 1006 suomalaista.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.