Emeritusprofessori Väinö Kelhä on avaruustekniikan tutkimuksen suomalainen avainhenkilö. Kelhä on ollut mukana suunnittelemassa instrumentteja suuriin avaruusaluksiin, joiden laukaisuseremonioihin mies on kutsuttu useaan otteeseen.
Kun Väinö Kelhältä tiedustelee vierailujen määrää, mies vastaa vaatimattomasti:
– Olen ollut vain kaksi kertaa. Se johtuu siitä, että suurten satelliittien laukaisuja ei tapahdu joka päivä. Suuria avaruusaluksia, joihin Suomi on tehnyt instrumentteja, ei lähetetä usein, Kelhä toteaa.
Alansa uranuurtajana pidetty Kelhä toimi VTT:n tutkijana, laboratorion johtajana sekä avaruustekniikan tutkimusprofessorina 60-luvulta lähtien. 80-luvulla Kelhästä tuli TKK:n avaruustekniikan dosentti. Kelhä arvioi, että Suomen avaruustoiminnassa on mukana noin sata henkilöä.
Kelhä haluaa kysymyksiin vastauksia
Kelhän mukaan Suomen investoinnit avaruustoimintaan ovat pieniä, kun asiaa mitataan euroissa. Taitavat tutkijat saavat kuitenkin pienellä rahalla paljon suurta aikaan. Tälläkin hetkellä Suomen ammattilaiset tekevät töitä Planck-satelliitin parissa.
– Se lähetetään tuota pikaa kiertämään maapalloa. Sen tarkoituksena on selvittää universumin syntyhetkiä.
Suomalaiset ovat suunnitelleet alukseen laitteen, joka mittaa taustasäteilyä. Sen avulla voidaan mahdollisesti saada todisteita alkuräjähdyksestä. Monet siihen liittyvät kysymykset askarruttavat Kelhää. Tulevaisuudessa niihin voidaan saada vastauksia.
– Miten alkuräjähdys tapahtui? Mitä se merkitsee universumin kehitykselle? Miten linnunradat syntyivät? Päättyykö elämä joskus ja milloin? Kelhä luettelee.
Ainakin yhteen kysymykseen on jo saatu osittain vastaus. Tutkimusten mukaan universumi laajenee kiihtyvällä nopeudella. Miljardien vuosien kuluttua mitään ei todennäköisesti ole enää olemassa.
Pimeä energia ja mustat aukot kiehtovat
Planeetat ja tähdet eivät kiinnosta Kelhää niin paljon kuin kosmologiset ajatukset ja kosmologian kehittyminen. Kymmenen vuotta sitten saatiin varmistus siihen, että universumin kiihtyvän laajenemisen syy on pimeä energia.