Yhdeksän kuukauden ikäiset kaksoset – tyttö ja poika – ryömivät päättäväisesti kohti lattialle pudonnutta nenäliinaa äiti kannoillaan. Tytöllä on orastavaa eroahdistusta ja huuto yltyy kovaksi, jos äiti häviää vaihtamaan veljelle vaippaa.
Suomalaisäiti Kirsi* kuitenkin nauttii joka hetkestä ja rakastaa nähdä lastensa kasvavan ja oppivan uutta. Tie äidiksi ei ollut Kirsille koskaan itsestäänselvyys. Hänellä ei ole lainkaan kohtua.
Pohdittuaan miehensä kanssa läpi vaihtoehtoja adoptiosta sijaisperheeseen he päätyivät kuitenkin sijaissynnyttäjään. Kirsi asuu miehensä kotimaassa Keski-Euroopassa. Maassa jossa he asuvat, ei sijaissynnyttäminen ole sallittua; kuten ei ole Suomessakaan.
Nyt Suomessa Väestöliiton apulaisylilääkäri Viveca Söderström-Anttila kirjoittaa tuoreen Duodecim-lehden pääkirjoituksessa, että sijaissynnytys tulisi sallia Suomessa. Sijaissynnyttäminen oli sallittua Suomessa vuoteen 2007 saakka, kunnes hedelmöityshoitolaki käytännössä kielsi sen. Hedelmöityshoitolaissa lukee, että jos lapsi aiotaan antaa adoptioon, ei hedelmöityshoitoja saa antaa.
Suomessa sijaissynnytys kulki aina adoptioprosessin kautta, eli toisin sanoen vanhemmat saivat vauvansa itselleen parin kuukauden jälkeen.
– Olen itse osallistunut moneen sijaissynnytyshoitoon. Useimmiten sijaissynnyttäjä oli naisen sisko, mutta Suomessa oli myös tapauksia, että oma äiti on kantanut lapsensa vauvan, Söderström-Anttila kertoo.
Söderström-Anttilan mukaan olisi tärkeää, että sijaissynnyttäminen sallittaisiin jälleen Suomessa.


