Julkisten rakennusten kosteus- ja sisäilmaongelmat nivoutuvat etenkin hoitolaitosten osalta viimeisteltävänä olevaan sote-uudistukseen. Hoitoalan rakennuskannasta on uudistuksen jälkeen jäämässä kiinteistöjä pois 800 miljoonan euron arvosta. Mutta suljetaanko hoitopaikoista ensisijaisesti huonokuntoisimmat vai asutuksen kannalta kehnoimmalla paikalla sijaitsevat?
Soteuudistuksessa kuntiin jäävät perusterveyden- ja sosiaalihuollon kiinteistöt, joita perustettava maakunta vuokraa tarpeensa mukaan. Maakunta sitoutuu käyttämään tiloja kolmen vuoden ajan, mukana on yhden lisävuoden optio. Maakunnat perustavat yhdessä sote-kiinteistöjä hallinnoivan kiinteistöyhtiön, joka priorisoi korjaustarpeet. Maakunnat päättävät sen jälkeen keskenään rakennusinvestoinneista. Esimerkiksi eteläisessä Suomessa yhteistyöalueen muodostavat Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme.
– Jos pienen kunnan huonokuntoinen terveyskeskus otetaan pois käytöstä, herää kysymys, miten paikkakunnan asukkaat saavat lähi-, sosiaali- ja terveyspalveluitaan, pohtii Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen.
Kuntaliiton tuo esiin maakuntien välisen pelon siitä, että yhteisessä yhtiössä suurimmat kaupungit jyräävät päätöksenteossa ja vievät suurimmat investoinnit.
– Toimintojen keskittäminen voi johtaa lopulta siihen, että vähäväkisemmät maakunnat tyhjenevät myös erikoissairaanhoidon toiminnoista, Myllärinen varoittaa.
Soteen jarrua, että rakennuspuoli ehtii mukaan
Uudistuksen etenemisen kannalta tilanne on perin ristiriitainen. Kokonaisuuteen olisi mahdutettava nykyistä tarkempia arvioita siitä, miten vastaisuudessa käytössä olisi vain hyväkuntoisia hoitolaitoksia hyvällä sijainnilla.


