Julkisten rakennusten kosteus- ja sisäilmaongelmat nivoutuvat etenkin hoitolaitosten osalta viimeisteltävänä olevaan sote-uudistukseen. Hoitoalan rakennuskannasta on uudistuksen jälkeen jäämässä kiinteistöjä pois 800 miljoonan euron arvosta. Mutta suljetaanko hoitopaikoista ensisijaisesti huonokuntoisimmat vai asutuksen kannalta kehnoimmalla paikalla sijaitsevat?
Soteuudistuksessa kuntiin jäävät perusterveyden- ja sosiaalihuollon kiinteistöt, joita perustettava maakunta vuokraa tarpeensa mukaan. Maakunta sitoutuu käyttämään tiloja kolmen vuoden ajan, mukana on yhden lisävuoden optio. Maakunnat perustavat yhdessä sote-kiinteistöjä hallinnoivan kiinteistöyhtiön, joka priorisoi korjaustarpeet. Maakunnat päättävät sen jälkeen keskenään rakennusinvestoinneista. Esimerkiksi eteläisessä Suomessa yhteistyöalueen muodostavat Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme.
– Jos pienen kunnan huonokuntoinen terveyskeskus otetaan pois käytöstä, herää kysymys, miten paikkakunnan asukkaat saavat lähi-, sosiaali- ja terveyspalveluitaan, pohtii Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen.
Kuntaliiton tuo esiin maakuntien välisen pelon siitä, että yhteisessä yhtiössä suurimmat kaupungit jyräävät päätöksenteossa ja vievät suurimmat investoinnit.
– Toimintojen keskittäminen voi johtaa lopulta siihen, että vähäväkisemmät maakunnat tyhjenevät myös erikoissairaanhoidon toiminnoista, Myllärinen varoittaa.
