Sulkeeko sote hyväkuntoisenkin pikkukunnan terveyskeskuksen? Hoitoalan kiinteistöjä katoaa 800 miljoonan arvosta

Soteuudistuksessa kuntiin jäävät perusterveyden- ja sosiaalihuollon kiinteistöt, joita perustettava maakunta vuokraa tarpeensa mukaan. Maakunta sitoutuu käyttämään tiloja kolmen vuoden ajan, mukana on yhden lisävuoden optio. Maakunnat perustavat yhdessä sote-kiinteistöjä hallinnoivan kiinteistöyhtiön, joka priorisoi korjaustarpeet. Maakunnat päättävät sen jälkeen keskenään rakennusinvestoinneista. Esimerkiksi eteläisessä Suomessa yhteistyöalueen muodostavat Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme.

– Jos pienen kunnan huonokuntoinen terveyskeskus otetaan pois käytöstä, herää kysymys, miten paikkakunnan asukkaat saavat lähi-, sosiaali- ja terveyspalveluitaan, pohtii Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen.

Kuntaliiton tuo esiin maakuntien välisen pelon siitä, että yhteisessä yhtiössä suurimmat kaupungit jyräävät päätöksenteossa ja vievät suurimmat investoinnit.

– Toimintojen keskittäminen voi johtaa lopulta siihen, että vähäväkisemmät maakunnat tyhjenevät myös erikoissairaanhoidon toiminnoista, Myllärinen varoittaa.

Soteen jarrua, että rakennuspuoli ehtii mukaan

Uudistuksen etenemisen kannalta tilanne on perin ristiriitainen. Kokonaisuuteen olisi mahdutettava nykyistä tarkempia arvioita siitä, miten vastaisuudessa käytössä olisi vain hyväkuntoisia hoitolaitoksia hyvällä sijainnilla.

Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen mukaan sotea on valmisteltu eksoottisesti ja kiireellä. Hän toivoisi, ettei lopullisia sote-päätöksiä kiirehdittäisi valmiiksi kesällä.

– Kun tämä tehdään hallintahässäkkä edellä, rakennuspuoli on jäänyt jalkoihin suunnittelussa. Kentällä ihmiset kaipaavat kovasti, että tulisi päätöksiä ja korjauksia. Aika monessa paikassa ei tehdä vauriokiinteistöjen korjauksia siksi, että sote on tulossa eikä vielä tiedetä, mitkä rakennukset jäävät käyttöön ja mitkä eivät, Putus kuvaa.

Rehtiä purkua vippaskonstikorjausten sijaan

Putus toivoo soteen rotia. Uudistuksissa olisi hänen mukaansa siis hyödynnettävä maaliskuussa julkaistua Rakennetun omaisuuden tila (ROTI) -raporttia. Rakennusalan ammattilaisten tieto olisi tarpeen, jottei hoitolaitosten kuntoon saamisessa toistettaisi viime vuosikymmenten virheitä.

Tilanne on äitynyt monissa hoitolaitoksissa niin pahaksi, että Putus suosisi purkamista korjaamisen sijaan.

– Nyt on kyllin pitkään ollut kaikenlaisia vippaskonstikorjauksia. Näitä tiivistys-, kapselointi- ja eristämistä ja muuta on harrastettu 15-20 vuotta. Niistä tulee huonoa jälkeä.

– Tänään viimeksi olen ollut keikalla kohteessa, joka on tiivistyskorjattu. Siellä on ilmanpuhdistimet. Mutta ilma oli niin huono, että puolella osallistujista ääni meni ja silmäoireita tuli, Putus kertoo.

Myös ROTI-raportissa todetaan purkavan korjaamisen yleistyneen rakennusten moniongelmaisuuden takia.

– Uudisrakentaminen on kustannuksiltaan kilpailukyinen vaihtoehto ja samalla tilat voidaan toteuttaa toiminnallisesti ja teknisesti paremmin nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Sairaaloiden ja koulujen tilavaatimukset ovat nykyisin aivan erilaisia kuin vuosikymmeniä sitten.

– Varsinkin jos rakennuksen sijainti on hyvä, on uudisrakentaminen ja siihen mahdollisesti linkittyvä lisärakennusmahdollisuus erittäin houkutteleva vaihtoehto myös taloudellisesti, ROTI-projektisihteeri Helena Soimakallio toteaa.

Raportissa kuitenkin korostetaan, ettei purkaminen sovellu kaikkialle eikä kaikkea vanhaa "pidä lähteä tuhomaan vaurioihin tai vaurioriskeihin vedoten". Raportti myös muistuttaa, että "korjausrakentamisen menetelmät ja materiaalit kehittyvät koko ajan".