Sukuelinten muoto vahvisti: Innokas hyönteisharrastaja Tom löysi täysin uuden kuoriaislajin: "Hissukseen keräilen näytteitä vielä eläkepäiviä viettäessäni"

Lappeenrannan Joutsenosta on löydetty täysin uusi kovakuoriaislaji, Encimus clayhillsi, tai tuttavallisemmin taiganärviäinen. Löydön teki vuosikymmeniä kuoriaisia tutkinut Tom Clayhills.

Ensimmäinen taiganärviäinen ilmestyi Clayhillsin asentamaan ikkunaloukkoon jo vuoden 2014 kesällä. Toinen saatiin talteen viime kesänä samalla menetelmällä.

Virallinen lajimääritys tehtiin viime vuoden lopulla, kun saksalainen ”närviäisguru” Wolfgang H. Rücker vahvisti, että pieni, vain reilun millin mittainen ötökkä on todella uusi ja ennen tunnistamaton kuoriaislaji. Tunnistus tehtiin ulkoisten tuntomerkkien ja sukuelimien erojen perusteella.

– Hän on tutkinut närviäisiä varmaan koko elämänsä, ja julkaissut niistä vuonna 2016 Raamatun kokoisen kirjan. Kun tätä löytämääni kuoriaista ei löytynyt sieltäkään, lähetin elukan hänelle, ja hän kuvasi sen perinteisen kaavan mukaan, Clayhills kertaa.

Clayhills on itsekin kokenut kuoriaisharrastaja. Hän kertoo puuhailleensa hyönteisten parissa yli 50 vuotta. Hän arvioi, että pienen otuksen erottaminen muista kuoriaisista vaati vuosien saatossa kehittyneen "hantsin".

– Ihan helppoa sitä ei ole kyllä erottaa, kun (kuoriainen) on niin pieni. Koiraan genitaalien muodossa ja koossa on hyvin pienet erot.

Taiganärviäisen löytöpaikkaa, Joutsenon Varsakalliota, Clayhills on tarkkaillut yhdessä toisen kuoriaisharrastajan kanssa jo pitkään.

– Aina sieltä löytyy jotain uutta ja hauskaa, hän kertoo.

Tutkittavaa riittää

Uusi lajilöydös ei ole Clayhillsin ensimmäinen. Joitain vuosia sitten hän löysi Joutsenosta uuden kuoriaislajin, joka ristittiin haapamäihiäiseksi. Silti uusi kuoriaistuttavuus jaksaa ilastuttaa.

– Hauskaltahan se tuntuu tällaisesta satunnaisesta harrastajasta.

Löydettävää riittää vielä. Clayhills arvioi, että Suomessa on kaikkiaan noin 4000 kuoriaislajia. Niistä on tähän mennessä tunnistettu noin 3850.

Uusia lajeja saapuu hänen mukaansa Suomeen etenkin itärajan ylitse. Venäjällä ei ole kovinkaan paljoa harrastajia, jotka tunnistaisivat lajeja ennen kuin ne ennättävät saapua Suomeen, hän arvelee.

Uusien lajien tunnistus käy verkkaisesti kuitenkin myös Suomessa, sillä harrastajia on Suomessakin vain joitain kymmeniä.

– Arvioisin, että aktiivisia harrastajia on noin 40. Perhosharrastajia on hirveästi enemmän, toista tuhatta, Clayhills sanoo.

Itse Clayhills innostui kuoriaisharrastuksesta vuonna 1968 opiskellessaan biologiaa Helsingin yliopistossa.

– Mäkin kyllä sorruin ensin perhosiin, mutta onneksi ymmärsin vaihtaa aika äkkiä. Silloin keräsin ensimmäiset näytteet. Hissukseen keräilen näytteitä vielä eläkepäiviä viettäessäni. 

Löydöksestä uutisoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.

Lue myös:

    Uusimmat