STTK:n Palola: Työmarkkinakierros täydessä vauhdissa – radiohiljaisuus ennakoi hyvää

Metsäpatruunoiden pullistelua lukuun ottamatta neuvotteluja on käyty viime päiviin asti lähes täydellisen radiohiljaisuuden vallitessa. Se on aina hyvä merkki. Loppusuoralle jäävät vaikeimmat asiat ja ne ratkeavat vasta kalkkiviivoilla – joskus jopa maaliviivalla.

***

Liittokierros ei ole tällä kertaa aivan perinteinen vaan eräänlainen hybridi. Tavalla tai toisella pitkän väännön seurauksena syntyneen kilpailukykysopimuksen perintö on vahvasti mukana kaikissa neuvottelupöydissä.

Perintöön kuuluu vuosittaisen työajan vastikkeeton pidentäminen 24 tunnilla, palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen korottaminen vuosina 2018 ja 2019 ja julkisen sektorin määräaikainen lomarahan leikkaaminen kolmanneksella. Viimeksi mainittu on perinnöistä raskain ja kohdistuu ennen kaikkea pieni- ja keskituloisiin naisiin.

Suomen talous on kasvanut kilpailukykysopimuksen jälkeen ennustettua huomattavasti paremmin. Ennustelaitokset ovat kukin vuorollaan korjanneet tämän vuoden lukuja paremmiksi mitä pitemmälle vuosi on kulunut. Sama pätee myös ensi vuoden lukuihin.

Jokainen sopimus neuvotellaan aina ajassa ja sillä hetkellä parhaan mahdollisen saatavilla olevan tiedon varassa. Näin tehtiin kilpailukykysopimusta neuvoteltaessa ja niin tehdään nyt. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä menee pitkästä aikaa hyvin, joten jos joskus on palkankorotusten aika, se on nyt. Palkankorotusten on oltava paremmat kuin viime vuosien äärimaltilliset työllisyys- ja kasvusopimukset – puhumattakaan pyöreän nollan antaneesta kilpailukykysopimuksesta.

Elinkeinoelämän keskusliitto halusi luopua kokonaan laajoista kokonaisratkaisuista, jotta jäykkä ja kaikille aloille sama palkkalinja voitaisiin korvata joustavammalla, eri alojen kannattavuuserot paremmin huomioivilla ratkaisuilla. Neuvottelupöydistä kuuluu kuitenkin kummia, sillä työnantaja näyttää unohtaneen aiemmat perustelunsa ja tarjoaa kaikille samaa niukkaa linjaa. Jos tämä on paljon puhuttu Suomen malli, antaa sen sitten olla.

Liittokierroksella neuvotellaan aina lähes pelkästään rahasta - kustannusraamista, joka sisältää erikseen hinnoiteltavat tekstiasiat ja varsinaiset palkankorotukset. Kokeneet ja osaavat neuvottelijat ymmärtävät, että kaikkien kannalta hyvä lopputulos sisältää muun muassa palkansaajan ostovoiman vahvistumisen, parantuneen talouskasvun ja työllisyyden tukemisen, kilpailukyvystä huolehtimisen ja julkisen talouden vahvistamisen.

***

Keskusjärjestöillä on nyt erilainen rooli, joka vaihtelee järjestöittäin. STTK:n hallitus päätti jo viime kesänä, että keskusjärjestön rooli on koordinoida neuvotteluja, välittää tietoa sekä tukea ja avustaa liittoja tarvittaessa niiden neuvotteluissa. Neuvottelukierroksen jälkeen on tarpeen tehdä tarkka analyysi, miten kaikki oikein meni. Sen aika on ensi vuoden keväällä.

STTK päätti myös yhteisistä laatutavoitteista, joita edistetään liittopöydissä mahdollisuuksien mukaan. Näitä tavoitteita ovat muun muassa palkansaajien jaksamisen, hyvinvoinnin ja osaamisen parantaminen, henkilöstön edustajien aseman vahvistaminen, 0-sopimusten epäkohtien korjaaminen ja sopimusten päättymisajankohtien mahdollisimman laaja yhtenäistäminen.

Keskeisiin tavoitteisiimme kuuluu luonnollisesti aina myös palkkatasa-arvon edistäminen.

Kirjoittaja Antti Palola on toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja.