Työmarkkinakierros on liittopöydissä täydessä vauhdissa. Ensimmäiset merkittävät ratkaisut lähestyvät, sillä paperiteollisuuden sopimus päättyi lähes kuukausi sitten ja teknologiateollisuuden sopimus päättyy ensi viikolla, kirjoittaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola nettikolumnissaan.
Metsäpatruunoiden pullistelua lukuun ottamatta neuvotteluja on käyty viime päiviin asti lähes täydellisen radiohiljaisuuden vallitessa. Se on aina hyvä merkki. Loppusuoralle jäävät vaikeimmat asiat ja ne ratkeavat vasta kalkkiviivoilla – joskus jopa maaliviivalla.
***
Liittokierros ei ole tällä kertaa aivan perinteinen vaan eräänlainen hybridi. Tavalla tai toisella pitkän väännön seurauksena syntyneen kilpailukykysopimuksen perintö on vahvasti mukana kaikissa neuvottelupöydissä.
Perintöön kuuluu vuosittaisen työajan vastikkeeton pidentäminen 24 tunnilla, palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen korottaminen vuosina 2018 ja 2019 ja julkisen sektorin määräaikainen lomarahan leikkaaminen kolmanneksella. Viimeksi mainittu on perinnöistä raskain ja kohdistuu ennen kaikkea pieni- ja keskituloisiin naisiin.
Suomen talous on kasvanut kilpailukykysopimuksen jälkeen ennustettua huomattavasti paremmin. Ennustelaitokset ovat kukin vuorollaan korjanneet tämän vuoden lukuja paremmiksi mitä pitemmälle vuosi on kulunut. Sama pätee myös ensi vuoden lukuihin.
Jokainen sopimus neuvotellaan aina ajassa ja sillä hetkellä parhaan mahdollisen saatavilla olevan tiedon varassa. Näin tehtiin kilpailukykysopimusta neuvoteltaessa ja niin tehdään nyt. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä menee pitkästä aikaa hyvin, joten jos joskus on palkankorotusten aika, se on nyt. Palkankorotusten on oltava paremmat kuin viime vuosien äärimaltilliset työllisyys- ja kasvusopimukset – puhumattakaan pyöreän nollan antaneesta kilpailukykysopimuksesta.