Suomalaisilta on löydetty väkivaltaiselle käytökselle altistava geenin osa. Asiasta uutisoi Savon Sanomat. Geenin osa on riski etenkin humalassa.
Suomalaisilla on impulsiiviseen käyttäytymiseen altistava geenin osa, jota ei löydy mistään muusta kansasta. Geenin osa havaittiin joka viidennellä 100 000 tutkitusta suomalaisesta.
Kantajilla on kohonnut väkivaltaisen käyttäytymisen riski etenkin alkoholin käytön yhteydessä.
– Tietenkään kaikki geenin osan kantajat eivät käyttäydy väkivaltaisesti, vaan perinnöllisen riskin lisäksi tarvitaan aina ympäristön altistusta, muistuttaa professori David Goldman USA:n kansallisesta alkoholisairauksien tutkimuslaitoksesta NIAAA:sta.
Geenin pätkä estää mielialaa säätelevän serotoniini-hormonin toimintaa ja vaikuttaa myös mielihyvähormoni dopamiinin vapautumiseen.
Maailman arvostetuimpiin ja siteeratuimpiin psykiatrian tutkijoihin lukeutuva Goldman luennoi tutkimustuloksistaan eilen Pohjoismaisen Oikeuspsykiatrian keskustelutilaisuudessa Kuopiossa. Kolmipäiväinen symposiumi keräsi Scandic-hotelliin noin 130 psykiatrian ja oikeuspsykiatrian alalla työskentelevää lääkäriä, psykologia ja hoitajaa.
Geeni yleinen rikollisilla
Goldmanin tutkimuksissa havaittiin, että geenin osan ja testosteronin yhdistelmä ennustaa impulsiivista käytöstä varsinkin miehillä. Rikollisilla geenin osa on yleinen: esimerkiksi kaksoismurhan tekijöillä geenipätkä ilmeni poikkeuksetta.
– Huomioitavaa kuitenkin on, että Suomessa on suhteellisen vähän kaksoismurhaajia, Goldman toteaa.
Valtaosa geenin osan kantajista on käytökseltään ja älykkyydeltään normaaleja.
Goldman päätyi tutkimaan suomalaisia maamme systemaattisen terveystietojen rekisteröinnin ansiosta. Yhdysvalloissa yhtä tarkkaa tilastointia ei ole.
Luennossaan Goldman kertoi amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa geenin osan esiintyvyyttä kartoitettiin maailman etnistä monimuotoisuutta vastaten. Tutkimuksessa oli yli 3000 osallistujaa.
– Geenin osa havaittiin vain yhdellä alkoholisoituneella naisella. Tarkempi tutkimus paljasti, että naisella on suomalaiset sukujuuret, Goldman hymähtää.
Suomalaistutkija varautunut
Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen suhtautuu Goldmanin tutkimukseen varauksella. Kauhanen on tutkinut itsekin aihepiiriä 2000-luvun alkupuolella.
– Geenien vaikutukset ovat niin monibiologinen ongelma, että kattavia yleistyksiä on vaikea tehdä. Hyvä, että aiheesta kuitenkin tehdään lisätutkimusta, Kauhanen toteaa.
(MTV3)