Venäläisten tiedustelu-upseerien massakarkotukset lännessä heikentävät väistämättä Venäjän tiedustelutoimintaa, arvioi sotatieteiden tohtori Vladimir Panschin.
– Jos oletetaan, että se [karkottaminen] kohdistuu diplomaattipeitteellä toimiviin tiedustelu-upseereihin, niin totta kai sen heidän edustamansa tiedustelupalvelun suorituskyky siinä kohdemaassa laskee, hän sanoo.
Panschin on työskennellyt aiemmin sotilastiedustelussa ja Suomen apulaispuolustusasiamiehenä Moskovassa. Noin puolitoista vuotta sitten hän kirjoitti Maanpuolustuskorkeakoulussa poikkeuksellisen työpaperin, jossa hän arvioi Venäjän Suomen-suurlähetystössä työskentelevän diplomaattipeitteellä noin parikymmentä tiedustelu-upseeria.
Panschinin julkisen työpaperin laskelma perustui siihen, että aiemmin Ruotsissa noin kolmannes Venäjän suurlähetystön diplomaattiväestä oli arvioitu tiedustelu-upseereiksi.
Lukuisat Euroopan maat ovat viime viikkoina ilmoittaneet diplomaattipeitteellä toimivien tiedustelu-upseerien karkottamisesta. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi tiistaina medialle hallituksen kehysriihen yhteydessä, että karkotuksia on tarkoitus pohtia myös Suomessa.
Useat mediat kertoivat puolestaan tiistaina, että ulkoministeriössä valmistellaan parhaillaan karkotuksia. STT pyysi Ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) kommenttia asiaan liittyen keskiviikkona, mutta Haaviston esikunnan mukaan asiasta ei ole uutta kommentoitavaa.
Matka maan alle
Vaikka karkottamiset heikentävät Venäjän tiedustelutoimintaa, ilmiöstä ei ole mahdollista hankkiutua eroon karkottamalla kaikki diplomaattipeitteellä toimivat tiedustelu-upseerit.