Juha Sipilän (kesk.) hallitus on kaatumassa sote-uudistuksen kaatumiseen hallituskauden viime metreillä. Uudistuksen kanssa on painittu eduskunnassa jo pari vuosikymmentä, erityisen kiihkeästi tällä vaalikaudella keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallituksessa.
Sosiaali- ja terveysuudistuksia on valmisteltu eri muodoissa 2000- ja 2010-luvuilla. Viime vaalikausilla sote-uudistus on noussut toden teolla otsikoihin.
Jyrki Kataisen (kok.) hallitus sopi ohjelmassaan kesäkuussa 2011, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistusta. Tuolloin puhuttiin vahvoista peruskunnista. Kataisen hallituksen lakiesitykset kaatuivat perustuslakivaliokunnassa.
Sote-uudistus lykkääntyi seuraavalle vaalikaudelle.
Kompromisseja ja riitoja
Toukokuussa 2015 Sipilän vetämissä hallitusneuvotteluissa sovittiin, että sote-uudistus toteutetaan ensisijaisesti itsenäisiin alueisiin perustuvalla maakuntamallilla.
Saman vuoden marraskuussa kokoomus ilmoitti yllättäen, ettei se voi hyväksyä Sipilän esittämää 18 sote-alueen mallia. Sipilä uhkasi pyytää presidentiltä eroa.
Hallitus sopi, että Suomeen tulisi 18 itsehallintoaluetta ja 15 sote-aluetta. Kompromississa keskusta sai tavoittelemansa maakuntahallinnon ja kokoomus sen, että palvelut voi jatkossa valita julkiselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin tuottajalta.
Kesäkuussa 2017 kokoomus ja keskusta joutuvat jälleen hakemaan kompromissia valinnanvapauden törmättyä perustuslakivaliokuntaan ja jouduttua uuteen valmisteluun.