Sota tyhjensi Suomen ilmatilan – liikennettä tulee kuitenkin yhdestä yllättävästä paikasta

1:57
Katso uutisjuttu: Venäjän vastaiset pakotteet teettävät runsaasti töitä Suomen viranomaisille.

Suomen ilmatilavarausasioista vastaavan Fintraffic Lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojuksen mukaan Suomen ilmatila on tällä hetkellä vajaakäytöllä.

Syitä on vajaudelle useita. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan käynnistyttyä länsimaiden lentoyhtiöt ovat keskeyttäneet lennot Venäjän yli Aasiaan.

Venäjä on sulkenut oman ilmatilansa monilta länsimaisilta lentoyhtiöiltä, kuten Finnairilta, vastauksena EU:n asettamiin pakotteisiin.

EU sulki ilmatilansa kaikilta venäläisiltä lentokoneilta helmikuun lopulla. Näin ollen venäläiset lentoyhtiöt, jotka normaaliaikoina ovat lentäneet Suomen läpi Pohjois- ja Väli-Amerikkaan, eivät lennä tällä hetkellä.

Lisäksi sekä matkustajamäärät että lentojen määrät ovat yhä alempana verrattuna vuoteen 2019 ja vuoden 2020 alkuun, eli koronapandemiaa edeltävään aikaan.

– Ilman sodasta aiheutuvia pakotteita ja ylilentojen puuttumista alkaisimme olla noin 70 prosentissa verrattuna aikaan ennen koronaa. Eli aika hyvällä tasolla, Luojus kertoo.

Kapea käytävä tuo liikennettä myös Suomen ilmatilaan

Venäjältä ei voi tällä hetkellä lentää Baltian maiden ilmatilaa käyttäen Kaliningradiin, joka jää Puolan ja Liettuan väliin.

Normaalisti nämä lennot kulkisivat Moskovasta ja Pietarista suoraan Baltian läpi Kaliningradiin, mutta tällä hetkellä venäläiset yhtiöt lentävät kansainvälisen merialueen yläpuolelta Suomen ja Viron välillä.

Tätä kautta venäläiset koneet voivat kansainvälisten sääntöjen mukaan lentää, Luojus kertoo.

Kaliningradin ja Manner-Venäjän väliset lennot alkoivat samana päivänä, kun pakotteet tulivat voimaan.

Välillä koneet lentävät Suomen ja välillä Viron ilmatilassa. Kaliningradin ja Manner-Venäjän välisiä lentoja on 40–50 päivässä.

– Tällainen liikenne on hyvin poikkeuksellista. Meillä ei kuitenkaan ole tietoa, saammeko me koskaan näistä lennoista rahaa eli lentoreittimaksuja, koska päällä ovat nämä pakotteet.

Lisäksi nämä koneet lentävät Suomen ilmatilassa huomattavasti vähemmän aikaa verrattuna suurempiin koneisiin, jotka normaalisti lentäisivät Suomen ilmatilan läpi.

Hinnoittelu perustuu matkaan ja koneen kantokykyyn.

Sota on uusi ”märkä rätti” koronan jälkeen

Helsinki-Vantaalla liikennemäärät ovat noin 60 prosenttia koronapandemiaa edeltävästä ajasta.

Ennen koronaa Helsinki-Vantaalla oli 550–650 lentoa päivässä viikonpäivästä riippuen. Nyt lentoja on maksimissaan 350 päivässä.

Länsiyhtiöiden ylilennot ovat käytännössä loppuneet. Suomen yli lentää jonkin verran kiinalaisia ja korealaisia yhtiöitä, joita pakotteet eivät koske.

Japanilaisia lentoyhtiöitä ei kuitenkaan lennä tällä hetkellä Siperian yli Eurooppaan.

– Euromääräisesti tämä tarkoittaa noin 1,2 miljoonan euron menetystä kuukaudessa”, Luojus kertoo.

Tulotappio on hänen mukaansa vähintään miljoona euroa kuussa. Tulotappio voi olla myös 1,5 miljoonaa riippuen esimerkiksi siitä, minkä maan yli kiinalaiset lentoyhtiöt lentävät.

– Valinta Suomen ja Viron ilmatilan välillä riippuu monesti esimerkiksi tuulista.

Koronakriisi oli keväällä kylmä suihku kansainväliselle lentoyhteisölle. Luojus toteaa, että kyseessä on ollut kova koettelemus koko ilmailuyhteisölle, eli lentoyhtiöille, lentoasemille ja lennonvalvonnantarjoajille.

Mikäli tilannetta katsotaan puhtaasti liikennemäärien kautta, tilanne ei tällä hetkellä ole yhtä huono kuin vuosi sitten, jolloin liikennemäärät olivat todella pieniä.

Viime syksynä käynnistynyt lentoliikenteen nousu on ollut tukena uuden kriisin alkaessa.

– Ennen sodan puhkeamista kevät näytti todella lupaavalta. Tämä tuli nyt sitten eräänlaisena märkänä rättinä kaikille toimijoille.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja