Ensi kuussa monivuotisen työnsä aloittava sosiaaliturvan uudistuskomitea ei aio kasvattaa järjestelmän kustannuksia nykyisestä.
Komitean työ koskee ministeriön mukaan vajaan 50 miljardin euron kokoista pottia. Ministeri Aino-Kaisa Pekonen uskoo sosiaaliturvauudistuksella olevan positiivisia työllisyysvaikutuksia.
Nykyisestä sosiaaliturvasta kertoo jotain se, että edes vastuuministeri Pekonen ei tiedä, paljonko se maksaa.
– No nyt on kyllä niin eksakti kysymys, että en osaa vastata tähän. Nyt pitäisi saada joku virkamies, Pekonen vastaa kysymykseen.
Tavoitteena perustulo
Sosiaaliturvan menot ovat kasvaneet vauhdilla. Vuosituhannen alun reilusta 40:stä liki 70:een miljardiin euroon. Lukuun sisältyvät muun muassa Kelan yli 100 etuutta ja liuta palveluita kuten sosiaali-, terveys-, ja työvoima.
Komitean työstä on rajattu vanhuuseläkkeet pois. Siltikin uudistus koskee ministeriön mukaan vajaan 50 miljardin euron kokoista pottia.
– Tällä sosiaaliturvauudistuksella ei ole tarkoitus hillitä kustannuksia, mutta ei myöskään kasvattaa kustannuksia, Pekonen selittää.
Pekonen toivoo järjestelmän muokkaantuvan lähemmäksi perustuloa.
– Minun tavoitteeni on perustulo, mutta en usko että se on realistinen ainakaan tällä vaalikaudella.
Komitea pyrkii myös työllisyyden kohentamiseen.
Perusturvan taso keskeistä
Komitean puheenjohtaja Pasi Moisio pitää keskeisinä pohdittavina kysymyksinä muun muassa perusturvan tasoa, perusturvan ja ansioturvan suhdetta ja toimeentulotuen asemaa, josta on tullut monelle pitkäaikainen tukimuoto.
THL:n mukaan nykyään vajaa 400 000 suomalaista elää kotitalouksissa, joiden tulot alittavat kohtuulliseksi katsotun minimibudjetin köyhyysrajan.
Moision mukaan perusturvan ei ole riittävä ainakaan kalliissa kaupungeissa.
– Se ei ainakaan riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäisbudjettiin ainakaan näiden korkeiden asumiskustannusten kaupungeissa.
Kyseessä on "remontti"
THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamon mukaan aiemmista virheitä on opittu.
– Ero on nyt se, että komitean jäsenet ovat poliitikkoja, eli kansan valitsemia edustajia ja etujärjestöjen edustajat ovat ainoastaan pysyvinä asiantuntijoina.
Hiilamo vertaa uudistusta taloremonttiin.
– Tarkoituksena ei ole leventää seiniä eikä myöskään supistaa niitä, eikä muuttaa katon paikkaa. Mutta sisällä on tarkoitus pistää kaikki uusiksi.
Uudistuksen on tarkoitus hyödyttää eniten henkilöitä, jotka ovat tällä hetkellä sosiaaliturvan varassa ja henkilöitä, joiden sosiaaliturvan asema on epäselvä.
Hiilamon mukaan mahdollista on myös, että sosiaaliturvaetuuksien vaikea hakeminen muuttuu helpommaksi uudistuksen myötä.