Helmen blogistin huomioita ihmisrodun käytösmalleista. Elli kirjoittaa konkreettisin esimerkein valjastetun kirjoituksen itseironiasta ja medialukutaidosta.
Elli Mäkilä on toimittaja-käsikirjoittaja, joka Helsingissä vietettyjen nuoruusvuosiensa jälkeen päätyi rekkamiehen vaimoksi Lohjalle. Keittiössä viihtyvä sarkasmin suurlähettiläs puntaroi ihmisrodun käytösmalleja puisen kauhan varresta. Keittiöfilosofin huomioissa saattaa toisinaan havaita myös itseironisen sävyn, mikäli lukutaito antaa myöten.
Tällä kertaa Elli opastaa lukijoitaan itseironian ja medialukutaidon suhteen.
"Räiskyvästi kirjoittavia ihmisiä usein yhdistää alkuperäisen tapauksen tylsyys. Toisin sanoen, vaikka kirjoitusten taustalla on aina todellinen suunta ja mielipide, sitä täytyy kärjistää, jotta se istuisi karrikoituun kirjoittajahahmoon. Eli, vaikka minä, Elli Mäkilä, kirjoitan näitä blogeja, on oikea Elli Mäkilä vain varjo tästä mustan huumorin tulvasta ja yleensä ainakin osittain sitä samaa kansanosaa, jota kulloinkin kirjoituksissaan parjaa.
Tähän liittyy myös käsite ”itseironia”, mutta se tuntuu olevan aika monelle suomalaiselle liian vaikea taiteenlaji. Mutta osalle lukijoista on kehittynyt medialukutaitoa sen verran, että ymmärtävät liioittelun ja toden eron – eli sen tosiasian, että kirjoittajan todellinen elämä, ilman että sen värejä korjataan tuotantovaiheessa voimakkaammaksi, olisi ihan s******n tylsää."