Viimeinen havainto hampurilaisravintolan valvontakameran kuvassa. Sini Vuoren kohtalo on pysynyt mysteerinä yli kahden vuoden ajan.
| Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran huhtikuussa. MTV Uutiset uusii vuodenvaihteessa vuoden luetuimpia, kiinnostavimpia, erikoisimpia ja katsotuimpia juttuja ja videoita. |
On maaliskuun viimeinen päivä vuonna 2022. Milja Mättö juttelee puhelimessa 26-vuotiaan Sini-tyttärensä kanssa, joka kertoo olevansa ystävänsä luona Turussa, mutta tulevansa sieltä myöhään illalla yökylään äidin luo Riihimäelle.
Juttelimme niitä näitä, ihan tavallisia asioita, Mättö muistelee nyt, pari vuotta myöhemmin.
– Sini vaikutti hieman hermostuneelta, ja sanoi, että halusi tulla kotiin.
Mahdollisen hermostumisen syy ei puhelun aikana äidille selvinnyt.
Aikataulun mukaan juna olisi myöhään perillä Riihimäellä.
– Sanoin Sinille, että meillä on seuraavana päivänä töitä ja koulua, joten olemme jo nukkumassa, kun hän saapuu.
Puhelu päättyi sanoihin, että ihana nähdä ja ikäväkin on jo.
Se oli viimeinen kerta, kun Mättö puhui tyttärensä kanssa.
"Missä sä oot?"
Mättö oli tehnyt tyttärelleen pedin olohuoneen sohvalle ja vienyt avaimen piiloon takapihalle.
Seuraavana päivänä perjantaina Mättö heräsi aamuviideltä ja huomasi heti, että sohvalle pedattu peti oli koskematon. Myös avain oli samassa paikassa, mihin hän oli sen edellisiltana vienyt.
– Laitoin heti WhatsApp-viestiä, jossa kysyin missä sä oot. Junassa vielä matkalla töihin laitoin viestiä. Nämä viestit menivät perille, mutta seuraava viestin puolenpäivän aikaan ei enää mennyt.
Sinin puhelin oli sammunut.
– Tietysti huolestuin, kun häneen ei päivän aikana saanut yhteyttä. Mietin, että hän on vain muuttanut suunnitelmiaan. Tuntui kuitenkin oudolta, että hän olisi tehnyt niin kertomatta minulle.
Lue myös: Missä on keravalainen 26-vuotias Sini? Katosi yli puoli vuotta sitten Turussa
Keravalla asunut Sini ei koskaan päätynyt äitinsä luo Riihimäelle. Viimeinen varma havainto hänestä on tehty 1. huhtikuuta Tampereen Hämeenkadun McDonald's-ravintolan valvontakameran kuvassa noin kello 1.20.
Lauantainakaan 2. huhtikuuta Sinistä ei ollut kuulunut mitään. Turussa asunut ystävä oli huolestunut siinä määrin, että oli ajanut Keravalle Sinin asunnolle. Kun koputuksiin ja ovikellon soittoihin ei vastattu, ystävä oli soittanut poliisit paikalle. Asunto oli tyhjä.
Mättö kävi maanantaiaamuna tekemässä katoamisilmoituksen tyttärestään.
– Sen viikon jaksoin olla vielä töissä. Ajattelin, että ehkä se tästä selviää, ja tyttö ilmestyy jostain. Tämä ei ollut hänen tapaistaan.
Mitä Sini teki Tampereella?
Seuraavana viikonloppuna Mättö romahti täysin.
– Menin aivan toimintakyvyttömäksi.
Tilanne oli iskenyt niin lujaa, että Mättö oli lähes vuoden sairauslomalla, eikä hän edelleenkään tee täyttä työaikaa.
– Epätietoisuus on ihmiselle kaikkein pahinta. Meitä ei ole rakennettu kestämään sitä, se repii ihmistä aika lailla rikki.
Mutta mitä Sinille tapahtui? Miksi hän oli aamuyöllä aivan toisessa kaupungissa kuin missä hänen alun perin piti olla? Näitä asioita äiti on viimeisen kahden vuoden ajan pohtinut usein, mutta vastausta hän ei ole saanut.
– Tiedän, että hän kävi jotain miestä tapaamassa Tampereella pari kertaa. En tunne kyseistä ihmistä, enkä tiedä kuka hän oli. Sini ei kauheasti kertonut omista asioistaan, mutta joku treffikaveri se oli. En tiedä tunsiko hän sieltä muita.
Kuolemaankin pitää varautua
Mättö sanoo käyneensä äitinä läpi kaikki mahdolliset kauhukuvat siitä, mitä hänen tyttärelleen olisi voinut tapahtua.
– Toisaalta äiti on viimeinen, joka luovuttaa lapsensa suhteen. Niin kauan, kun kukaan ei minulle sano, että Sini on kuollut, niin en sitä usko. Totta kai siihenkin täytyy varautua.
Eräs ystävä kysyi Mätöltä, että onko hänellä äititunne siitä, onko Sini elossa.
– Ei minulla tässä paniikissa ja sokissa mitään äititunnetta tullut.
Tyttären kohtalo on Mätön mielessä päivittäin, ja kun aikaa on jo kulunut paljon, tulee mieleen myös monenlaisia ajatuksia.
– On käynyt mielessä, että Sini on saattanut mennä ulkomaille. Hän tykkäsi paljon matkustelusta, ja puhui, että olisi kiva lähteä jonnekin.
Poliisi: Mystinen juttu
Poliisi tutkii Sinin tapausta kadonneen henkilön etsintänä, eikä katoamiseen toistaiseksi epäillä liittyvän rikosta.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Rauno Jämsä Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta sanoo, että tapauksessa ei ole uutta tiedotettavaa.
– Mystinen juttu kaiken kaikkiaan. Ei vieläkään sellaista, mistä näkyisi valoa tunnelin päässä.
Vapaaehtoinen katoaminen tuntuu oudolta
Äidin mielestä tuntuisi kuitenkin oudolta, eikä se olisi yhtään Sinin tapaista, jos tytär olisi päättänyt kadota ja olla kertomatta siitä läheisilleen.
Katoamishetkellä Sini oli osa-aikatyössä ja haaveili opiskelemisesta, hyvästä tulevaisuudesta. Äidin mukaan Sini tykkäsi sisustaa, ja hän laittoikin kovasti Keravan-asuntoaan.
– Hän on hirveän sosiaalinen ja tykkää höpötellä tuntemattomienkin kanssa pitkiä aikoja.
Milja kuvailee Siniä huumorintajuiseksi ja luovaksi, joka harrasti maalausta ja valokuvausta.
– Hän haaveili musiikin tekemisestä ja rakasti vintage-vaatteita.
Voimaa toisen kadonneen omaiselta
Voimaa näiden vuosien aikana Mättö on saanut lähiomaisiltaan, mutta myös täysin tuntemattomilta ihmisiltä.
– On ihana huomata, että kyllä ihmiset edelleen välittivät. Ihan ventovieraatkin, joilta olen saanut paljon viestejä ja vihjeitä.
Myös vertaistuen merkitys on ollut tärkeä. Eritysesti Mättö haluaa nostaa esiin Juha Peltolan, jonka Jussi-poika oli kateissa yhdeksän vuotta ennen löytymistään.
– Juha on ollut tosi suuri tuki minulle. Se, kenelle on tapahtunut sama, pystyy käsittämään tilanteen täysin.
Näin kadonneita etsitään:
9:43