Seksuaalivähemmistöihin kohdistuneista rikoksista entistä enemmän ilmoituksia – etnisyyteen liittyvät viharikokset vähenivät

Seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyviä rikosilmoituksia tehtiin yhteensä 73, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Näissä rikosilmoituksissa kerrottujen päärikosten määrä kasvoi 40 prosenttia. Päärikoksella tarkoitetaan kuhunkin uhriin kohdistunutta vakavinta rikosnimikettä, jos rikosilmoituksessa on useampi kuin yksi uhri.

Ravintola yleinen paikka viharikokselle

Kaikkiaan 95 päärikoksesta 38 prosenttia oli pahoinpitelyrikoksia. Määrä on yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Myös laittomien uhkausten ja kunnianloukkausten määrä kasvoi.

Viharikoksen uhriksi joutunut seksuaali- tai sukupuolivähemmistön edustaja oli 66 prosentissa tapauksia mies ja 34 prosentissa nainen.

Rikoksen tekijä oli uhrin tuttu joka kolmannessa päärikoksessa. Tapauksia, joissa tekijä ei tuntenut uhria, oli 27 prosenttia. Tuntemattoman tekemäksi epäiltyjen rikosten määrä yli kaksinkertaistui vuonna 2018.

Tyypillisimmin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuneet viharikokset tapahtuivat ravintolassa. Seuraavaksi yleisimpiä olivat internetissä tapahtuneet rikokset ja kolmanneksi kadulla tai muualla ulkoilmassa tapahtuneet rikokset.

Motiivina oletettuun viiteryhmään kohdistuva epäluulo

Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyviä epäiltyjä rikoksia ilmoitettiin poliisille viime vuonna yhteensä 634. Laskua edellisvuodesta on 22 prosenttia. Päärikoksia oli 922 kappaletta eli viidennes vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Suurin osa rasistisista viharikoksista oli pahoinpitelyitä. Hieman alle joka neljännessä päärikoksessa kyse oli kunnianloukkauksesta ja noin yhdessä kymmenestä ilmoitettiin laittomasta uhkauksesta.

Kolmessa neljästä rikosilmoituksesta epäilty tekijä kuului kantaväestöön. Joka kymmenennessä tapauksessa sekä viharikoksen uhri että epäilty tekijä kuuluivat johonkin vähemmistöryhmään.

Rasistisen rikoksen uhriksi joutuneista 40 prosenttia oli syntynyt Suomessa. Seuraavaksi yleisimmät synnyinmaat olivat Irak 12 prosentilla ja Somalia seitsemällä prosentilla.

Uskontoon liittyvät rikokset laskussa

Rikosilmoituksia, joissa syyksi epäiltiin uskontoa tai vakaumusta, tehtiin yhteensä 155 eli 34 prosenttia vähemmän. Ilmoituksista 53 oli sellaisia, joissa rikos kohdistui muslimeihin. Kristinuskoon liittyviä rikosilmoituksia oli 49. Ilmoitusten määrä juutalaisiin kohdistuneissa viharikoksissa oli 21.

Uhrin vammaisuuteen liittyviä viharikoksia ilmoitettiin 48 kappaletta, mikä on 16 prosenttia toissavuotista vähemmän.

Viharikokseksi määritellään sellainen rikos, jonka yhtenä motiivina on epäluulo tai vihamielisyys jotakin uhrin oletettua viiteryhmää kohtaan. Raportin mukaan viharikosilmoituksia kirjattiin yhteensä 910, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.