Parisuhteessa elo on ihanaa, mutta tuoreelle tyttöystävälle ei pidä antaa liikaa vapauksia.
Taannoin törmäsin taas jälleen kerran ilmiöön, joka suoraan sanottuna pisti vihaksi. Entinen poikaystäväni (käytän tätä termiä nyt melko löyhästi) poisti minut nimittäin Facebook-kavereistaan. Huomasin tämän täysin sattumalta, sillä en juuri ollut tyypin kanssa enää muutenkaan tekemisissä. Ai, miksi?
No, minäpä kerron.
Parisuhteen rumasta lopusta huolimatta jäin aikoinaan väleihin tämän exäni kanssa. Toki ihan jo vain perustarpeet tyydyttääkseni. Uhosipa mies, ettei väleihimme vaikuttaisi mahdollinen uusi kumppanikaan. Koska hehän eivät hänen kavereitaan määräile!
Kävi kuitenkin niin, että uuden tyttöystävän löydettyään miehen viestit vain harvenivat ja harvenivat. Näinhän käy monelle. Eikä se minua haitannut. Jopa ymmärsin häntä. Koska miehiä riittää. En tarvinnut enää hänen kotikäyntejään – enkä oikeastaan niitä olisi enää halunnutkaan.
Mutta kun jokin aika sitten huomasin, että hän meni niin pitkälle, että täysin yllättäen ja vailla kunnon syytä poisti minut Facebook-kavereistaan, hermostuin. Tässäkö on nyt se mies, joka ei anna kenenkään määritellä, kenen kanssa hän kaveeraa ja kenen kanssa ei?
Korostan, ettei menetys ollut suuri, mutta tämä on periaatekysymys. Selityksiä riitti, mutta selvää oli, että tämä oli se ensimmäinen – ja valitettavasti usein pakollinenkin – tuoreen kumppanin mieliksi tehtävä myönnytys. Paljon muuta saa suhteessa anteeksi, kun tekee uuden tyttöystävän mieliksi sen kaikista pahimman asian ja tottelee tämän mahtikäskyä: siis antaa hänen päättää kavereistaan.