Moni tuomio päätetään nykyään somessa. Eikö siis enää voi erehtyä kertaakaan? kysyy MTV:n uutisankkuri Kirsi Alm-Siira kommentissaan.
Useita vuosia sitten olin suuressa tapahtumassa työtehtävissä ja suuntasin sen jälkeen jatkoille ystävieni kanssa. Huonostihan siinä kävi.
Olin pinnistellyt 12 tunnin työpäivän kokemattomuuttani ilman ruokaa ja juomaa. Pahinta nestevajettani paikkasin kavereiden tarjoamilla ravintolajuomilla ja "niin sitä sitten mentiin".
Olin umpihumalassa tunnetussa helsinkiläisessä yökerhossa. Vierailuni oli jäänyt lyhyeksi, sillä henkilökunta ja tuttuni olivat katsoneet, että minulle parempi paikka olisi kotona. Omin jaloin en kotiin päässyt.
Seuraavana päivänä yritin selvittää illan tapahtumia. Se ei ollut kaunista kuultavaa. Olin mokannut pahasti. Tiesin, että olisi monta ihmistä, joilta minun pitäisi pyytää käyttäytymistäni anteeksi, kuten ravintolahenkilökunta, työkaverini, ravintolan muut asiakkaat ja ystäväni. Pahinta kaikista, minun olisi kerrottava tästä pomolleni.
Tarpeeksi noloa jo sinällään oli ollut kaatuilla baarissa, mutta vielä pahempaa se on tehdä sellaisen illan päätteeksi, kun olet edustanut omaa työpaikkaasi.
Minulla ei ollut toilailuilleni mitään selitystä. Olin niin kovasti halunnut onnistua työssäni, mutta olin mokannut – nyt kaikki olisi ehkä tämän illan takia ohi.
Kerroin pomolleni kaiken, mitä olin saanut tekemisistäni selville. Tunsin, että olin täydellisesti pettänyt hänen luottamuksensa. Sanoinkin, että ymmärrän jos hän ei enää halua nähdä minua työpaikalla.
