SDP:n Rinne kolumnissaan: Olisi vakava virhe sulkea 40 prosenttia palkansaajista työaikasuojelun ulkopuolelle

Suomi on hyvä maa tehdä töitä. Työntekijöitä suojellaan ja heidän henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen panostetaan. Itse asiassa olemme niin moderni ja edistyksellinen maa, että on vaikea uskoa, että osa työelämän hyvistä perusteista on ollut todellisuutta jo sadan vuoden ajan. Kehityksen ei ole annettu pysähtyä, vaan suunta on ollut eteenpäin.

Poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen ensimmäisiä työelämään liittyviä tavoitteita oli vuorokautisen työajan rajaaminen kahdeksaan tuntiin. Tämä siksi, että työtä tekevän ihmisen työkuorma ei olisi liian suuri, että jäisi aikaa elpymiseen ja että olisi vapaa-aikaa hoitaa ruumiin ja sielun kulttuuria, sanalla sanoen sivistyä.

Tämä tavoite toteutui 1900-luvun alussa, reilut sata vuotta sitten.

Työaikasääntely on kehittynyt vuosikymmenten kuluessa, ajassa olleiden tarpeiden mukaan. Puitteet ovat rakentuneet työaikalain kautta ja niitä on toimialakohtaisten tarpeiden mukaan sovellettu työehtosopimusten avulla.

Työaikalain peruslähtökohta on alun alkaen ollut luoda reilut ja oikeudenmukaiset pelisäännöt sekä luoda työtä tekevälle terveelliset ja turvalliset puitteet. Tämä lähtökohta – työntekijän suojeluperiaate – on ollut voimassa läpi vuosikymmenten, jatkuvasti muutoksessa olleessa ajassa. Ja on edelleen.

Sipilän hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa halun uudistaa työaikalainsäädäntöä muuttuneen ja muuttuvan maailman tarpeisiin. Tämä on oikea ja hyvä tavoite.

Olen keskustellut paljon ja syvällisesti palkansaajia edustavien ihmisten kanssa, mutta myös työnantajia edustavien ihmisten kanssa.

Akavalaiset, STTK:laiset ja SAK:laiset liitot ja ihmiset työpaikoilla tunnistavat kyllä teknologisen kehityksen, alustaja- ja jakamistalouden sekä globaalin talouden muutoksen aiheuttamat muutospaineet – myös työajan sääntelylle.

He ovat kyllä valmiita kehittämään työaikasääntelyä maailman muutoksen edellyttämällä ja suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä vahvistavalla tavalla – mutta eivät reiluista pelisäännöistä ja ihmisten turvallisuudesta ja terveydestä tinkimällä. Aivan sama lähtökohta on, uskon niin, järjestäytyneellä työnantajakentällä.

Työaikalain muuttaminen on nyt hallituksen poliittisessa käsittelyssä riitaisan kolmikantakäsittelyn jälkeen. Yksi keskeinen syy riitaisuudelle on, että työryhmälle ei annettu koskaan realistista aikataulua valmistella kunnollista ehdotusta.

Vetoan teihin, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä: Uskokaa nyt näitä ihmisiä. Älkää luoko enää lisää epäluottamusta työmarkkinoille.

Älkää – jälleen kerran – huonon valmistelun seurauksena synnyttäkö itse itsellenne ylitsepääsemättömiä ongelmia.

Älkää sulkeko itsenäisiä asiantuntijoita, toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä taikka keskijohtoa työaikalain ulkopuolelle, sillä se olisi epäreilua ja lyhytnäköistä. Jos näin teette, suljette työaikasuojelun ulkopuolelle yli 40 prosenttia kaikista palkansaajista.

Toivon, että hallitus ottaa tämän vetoomuksen vakavasti. Näiden ihmisten jaksamisesta ja työkykyisyydestä eli oikeudesta terveellisiin työolosuhteisiin on paljolti kiinni se, miten Suomi ja suomalaiset menestyvät. Älkää tuhotko sitä romuttamalla pelisäännöt ja vaarantamalla heidän terveyttään.

Se olisi kilpailukykyä ja työelämää heikentävä vakava virhe sekä askel taaksepäin menneisyyden maailmaan.

Antti Rinne, SDP:n puheenjohtaja