USA 2008. Ohjaus: Peter Segal. Käsikirjoitus: Tom J. Astle, Matt Ember. Tuotanto: Andre Lazar, Charles Roven, Alex Gartner. Kuvaus: Dean Semler. Leikkaus: Richard Pearson. Musiikki: Trevor Rabin. Pääosissa: Steve Carell, Anne Hathaway, Dwayne "The Rock" Johnson, Alan Arkin, Terence Stamp, Kenneth Davitian, Masi Oka, Nate Torrence, David Koechnew, Terry Crews. Kesto: 120 min.
Mel Brooksin ja Buck Henryn käsikirjoittama Get Smart, suomeksi Salainen agentti 86, oli huippusuosittu tv-sarja myös meillä Suomessa. Vuosina 1965–70 tehty komediasarja parodioi James Bondia riemukkaan absurdilla tavalla, joka perustui pitkälti nimihenkilöä esittäneen Don Adamsin koomiseen persoonaan.
Nyt on viimein Maxwell Smartin vuoro päästä kunnolla valkokankaalle (vuoden 1989 tv-elokuvaa ei lasketa). Peter Segalin ohjaama ja Tom J. Astlen ja Matt Emberin käsikirjoittama Salainen agentti 86 perustuu sekin keskushenkilöä esittävän koomikon karismaan.
Steve Carell (Evan taivaanlahja, 2007) on uskaltautunut höpsön agentin rooliin, ja hyvä niin. Juuri ketään toista ei voisi kuvitella paikkaamaan legendaarista Adamsia.
Rikossyndikaatti KAOS uhkaa jälleen maailman rauhaa. Kun amerikkalainen vakoojakeskus CONTROL joutuu konnien iskun kohteeksi, on Maxwell Smart (Carell) päästettävä irti. Innokkaana tutkijana meritoitunut agentti 86 saa aisaparikseen kauniin agentti 99:n (Anne Hathaway), jonka tehtäväksi lankeaa pelastaa kömpelön partnerin henkikulta kerran jos toisenkin.
Kuten tv-sarja, myös elokuva keskittyy epätodennäköisen sankarinsa tohelointiin. Itse juoni koostuu sarjasta fyysis-humoristisia kommelluksia, joiden pyörteissä Carellin komiikalle ominaisen tiukkapipo-asenteen on määrä puhjeta täyteen huumorin kukkaan.
Lopputulos on tyydyttävä plus, sillä Carellin panos kalpenee alkuperäisesittäjän rinnalla. Suurin syypää yleisvaikutelman laimeuteen löytyy valitettavan löysästä käsikirjoituksesta, josta ei löydy originaalikirjoittajille ominaisia teräviä oivalluksia. Brooksin ja Henryn luoma Smart pilkahtaa esiin vain hetkittäin irrallisten lentävien lauseiden muodossa.
Carell tekee minkä pystyy kepeän toimintaseikkailun puitteissa. Rentoutta ja absurdia tilannetajua löytyy kiitettävästi, mutta minkäs teet jos perustan luova pilkkakirves on tylsä. Yllättävän hauska Anne Hathaway pärjää mainiosti Carellin rinnalla näppäränä naisagenttina.
Päällikköä esittävä Alan Arkin tekee kunniaa tv-sarjasta tutun Edward Plattin eleettömän hienolle perinnölle. Vastapuolen pahiksille (Terence Stamp ja kumppanit) on liikkumatilaa jätetty huomattavasti vähemmän, mikä on kieltämättä sääli.
Vakoojavempaimet jäävät sivurooliin, mikä on ymmärrettävää jo nykyaikaisen huipputeknologiankin takia. Kenkäpuhelin ei kännykkäaikakaudella ole yhtä absurdi juttu kuin 1960-luvulla.
Teksti: Outi Heiskanen