Saksassa joka toinen koti lämpiää yhä kaasulla – vaikka hinta on kova

Kriisi-sanalla saksalaiset viittaavat tilanteeseen, jossa Ukrainan sodan seurauksena venäläiset kaasutoimitukset Saksaan tyrehtyivät ja maa joutui nopeasti järjestämään uutta tuontikaasua muualta.

Samalla se on pakottanut kotitaloudet ja poliittiset päättäjät katsomaan pitkälle tulevaisuuteen ja miettimään, millainen lämmitys on kestävää sekä kukkarolle että ilmastolle.

Vaikka energiakriisi teki kaasun hinnannousun näkyväksi nopeasti, itse järjestelmä ei muutu yhtä ripeästi. 

Co2online-neuvontapalvelun tiedottaja Alexander Steinfeldt sanoo, että Saksan laaja maakaasuverkko on rakennettu vuosikymmenten aikana. 

– Ihmiset ovat vasta nyt ymmärtäneet, ettei maakaasuun käyttö ole ilmaston tai kustannusten näkökulmasta kestävää. Muutos vie silti väistämättä aikaa, Steinfeldt kertoo.

Hänen mukaansa toista maailmansotaa seurannut jälleenrakennus sekä 1970-luvun rakennusalan buumi kytkivät kotitalouksia laaja-alaisesti kaasuverkostoon.

Halpaa maakaasua ja -öljyä virtasi putkia pitkin suoraan Venäjältä.

Steinfeldtin johtama palvelujärjestö kokoaa vuosittain noin 90 000 kotitalouden lämmitystiedot. 

Lämpöpumput kiilasivat halvemmaksi

Co2online-palvelun arvioiden mukaan kaasun hinta nousee vuonna 2025 noin 15 prosenttia, ja öljylämmitys kallistuu samaan tahtiin. 

Samankaltaista hinnannousua on Steinfeldtin mukaan luvassa myös tulevina vuosina.

Taustalla vaikuttaa kolme kehitystä: itse kaasu on markkinoilla kalliimpaa kuin ennen vuotta 2022. 

– Uusien lng-terminaalien kautta tuotu kaasu on selvästi kalliimpaa, Steinfeldt toteaa.

Saksa on rakentanut liudan lng-terminaaleja pohjoisrannikolleen viime vuosien aikana. 

Koska kaasuasiakkaiden määrä laskee tasaisesti, yhä pienempi joukko kuluttajia kantaa samantasoisena pysyneitä kaasuverkkokustannuksia, co2onlinen Steinfeldt jatkaa.

Lisäksi Saksassa astui vuonna 2021 voimaan uusi laki, jolla verotetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä – esimerkiksi kotien lämmittämisessä.

Tästä syystä myös eri lämmitysjärjestelmien välinen kustannuskuilu kasvaa.

Steinfeldtin mukaan jo vuodesta 2022 lähtien lämpöpumpuilla lämmittäminen on ollut Saksassa halvempaa kuin kaasu- tai öljylämmitys. 

Co2onlinen hintavertailun mukaan 70 neliömetrin asunnon arvioidut lämmityskulut vuonna 2025 ovat yli tuhat euroa maakaasu ja -öljyasiakkaille, mutta vain 715 euroa lämpöpumppukotitalouksille.

Kotitaloudet etsivät säästöjä alentamalla sisälämpötilaa

Michael Wersig pohtii vakavasti kotinsa koko lämmitysjärjestelmän vaihtoa. 

Hän haluaisi joka tapauksessa täydentää kaasulämmitystään katolle asennettavilla aurinkopaneeleilla.

Berliinin ulkopuolella sijaitsevassa Hönowissa aurinko ei kuitenkaan paista riittävän usein ja voimakkaasti, jotta 130 neliön omakotitalon sähkö- ja lämmitystarpeet voisi kattaa pelkällä aurinkoenergialla.

– Säilytyskapasiteetteja pitäisi olla energialle, Wersig pohtii. 

Muutaman kymmenen tuhatta euroa maksavaan uuteen energiajärjestelmään ei ole ollut vielä varaa.

Toistaiseksi Michael Wersig pyrkii pienentämään kulutustaan arjen valinnoilla: hän laskee sisälämpötilaa öisin ja matkojen ajaksi sekä tuulettaa asuntoaan nopealla läpivedolla. 

Hänen mukaansa koko perheen on osallistuttava siihen, että energiaa käytetään harkiten.

Asiantuntija-arvioiden mukaan jopa 90 prosenttia saksalaisista kotitalouksista pystyisi pienillä toimilla säästämään lämmityskustannuksissaan keskimäärin noin 400 euroa vuodessa. 

Laajamittaiset remontit ja siirtymä fossiilisista lämpöpumppuihin voivat puolestaan pienentää kustannuksia pitkällä aikavälillä kymmeniä tuhansia euroja.

Saksa on rakentanut vuoden 2022 jälkeen uivia lng-terminaaleja muun muassa Brunsbütteliin, Wilhelmshaveniin ja Lubminiin.

Kaasukauppa yhä valtavissa mittasuhteissa

Saksan kaasutarpeet ovat silti edelleen valtavat. 

Viime vuonna maan teollisuus ja yksityiskuluttajat käyttivät maan verkkoviranomaisen Bundesnetzagenturin mukaan yhteensä 844 terawattituntia kaasua. 

Saksa tuo maahan käytännössä kaiken tarvitsemansa kaasun. Eniten kaasua tuodaan Norjasta (48 %), toiseksi eniten Alankomaista (25 %) ja kolmanneksi eniten Belgiasta (18 %). 

Noin kahdeksan prosenttia tuontikaasusta tuli 2024 Saksaan nesteytettynä maakaasuna, eli lng:nä.

Ennen Ukrainan sotaa 55 prosenttia Saksan maakaasutarpeista katettiin venäläisellä tuontikaasulla, jota tuotiin maahan putkiverkostoa pitkin.