Lauri kiinnostui sukututkimuksesta eläkepäiviensä myötä. Saksalaissotilaan poika on ajautunut etsintöjensä myötä huikealle aikamatkalle aina 1700-luvun taitteeseen asti.
Lauri oli pienestä pitäen tietoinen taustastaan; saksalaisesta sotilasisästä, joka poistui Suomesta syksyllä 1944 ennen poikansa syntymää.
Isä ja poika kohtasivat Saksassa, kun Lauri oli 12-vuotias. Vaikka yhteydet katkesivat yhteisen kesän jälkeen, kiinnostus sukuun virisi aikuisiällä uudestaan.
Kaksi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt mies päätti ryhtyä penkomaan sukuhistoriaansa toden teolla. Onnistuneiden selvitysten myötä Laurin tahti on kiihtynyt entisestään.
− Myönnän, että olen hurahtanut täysin. Alan ymmärtää, miksi olen tällainen, Lauri sanoo.
Vaikea alku
Lauri on oppinut kahden vuoden aikana, että sukututkimus vaatii ennen kaikkea sitkeyttä. Miehen saksanpuoleisen suvun selvittäminen oli tyssätä alkuunsa byrokratian hampaisiin.
Paikalliset viranomaiset totesivat, ettei tietoja heru, koska suomalaismies ei pysty todistamaan olevansa saksalaista sukua.
− Olen nähnyt isän ja jopa hänen vanhempansa, ja minulla oli vanhoja valokuvia, mutta ei mitään tietoa, keitä he olivat.
Sitkeän selvitystyön myötä Lauri sai kuitenkin lopulta vakuutettua viranomaiset sukulaisuussuhteestaan. Yhtäkkiä tietoa alkoi tippua.
