Sadat suomalaiset ovat kärsineet alkueläimen aiheuttamasta rajusta vatsataudista viime vuosina – THL haluaa selvittää, miksi tartuntojen määrä on moninkertaistunut
0:33Erikoislääkäri Eeva Salo näyttää videolla, kuinka kädet desinfioidaan.
Julkaistu 21.01.2019 06:01
MTV UUTISET - Sanna Pekkonen
Suomessa on tavattu viime vuosina yhä enemmän rajuja ripulitartuntoja, jotka on aiheuttanut viheliäs Cryptosporidium-alkueläin. Yleensä vasikoihin iskevä alkueläin on sairastuttanut viime vuosina satoja ihmisiä.
Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttama kryptosporidioosi-tauti nousi viime viikolla otsikoihin, kun Kalajokilaakson alueella toimiva peruspalvelukuntayhtymä Kallio tiedotti tartuntatapausten epätavallisesta määrästä.
Kryptosporidioosia on tavattu vuodesta 2016 lähtien yhä enemmän Länsi-Suomessa Vaasan sairaanhoitopiirin alueella sekä Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.
– Olen tehnyt lähes 20 vuotta täällä töitä eikä koskaan ole tullut esiin näin paljon tapauksia tiloilla eikä ihmisillä, Kallion valvontaeläinlääkäri Päivi Pyykönen kertoo.
Tartunnat moninkertaistuneet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin kirjattujen kryptosporidioosi-tartuntatapausten määrä on moninkertaistunut viime vuosina Suomessa.
Vuonna 2015 tapauksia kirjattiin 31 ja seuraavana vuonna 71. Kasvu jatkui vuonna 2017, jolloin tapauksia tuli ilmi jo 250. Viime vuonna luku kipusi jo 345:een.
Tammikuun aikana tapauksia on kirjattu tälle vuodelle jo seitsemän.
Viime vuonna eniten tapauksia Suomessa oli Vaasan sairaanhoitopiirin alueella, missä 66 sairastui kryptosporidioosiin. Myös muualla Länsi-Suomessa tartuntatapauksia oli runsaasti: Etelä-Pohjanmaalla 50, Pohjois-Pohjanmaalla 49 ja Keski-Pohjanmaalla 29.
Esimerkiksi vatsatautia aiheuttavia norovirustartuntoja raportoitiin viime vuonna Suomessa 2 300 tapausta.
Hengenvaarallinen riskiryhmille
Kryptosporidioosi aiheuttaa ihmiselle rajun vesiripulin, johon voi liittyä kuumetta, päänsärkyä, lihaskipuja, vatsakramppeja ja pahoinvointia.
Tauti voi parantua itsestään muutamassa päivässä, mutta toisilla oireet voivat kestää viikkoja. Etenkin vastustuskyvyltään heikentyneille ihmisille tartunta voi olla hengenvaarallinen.
Tautia aiheuttava alkueläin leviää helposti ulosteen välityksellä nautaeläimen ja ihmisen välillä tai ihmisestä toiseen.
Kontakti nautaeläimiin yhdistää sairastuneita
Pyykösen mukaan suurin osa tartunnan saaneista on ollut tekemisissä sairastuneiden nautojen ja erityisesti vasikoiden kanssa jollakin tavalla tai he ovat mahdollisesti saaneet tartunnan sairastuneelta perheenjäseneltään.
– Tällä alueella on paljon nautataloutta, joten on paljon ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella tekemisessä nautaeläinten kanssa työssään, Pyykönen kertoo.
THL selvittää parhaillaan Länsi-Suomessa yleistyneiden tartuntojen lähdettä. Syksyllä THL lähetti kyselytutkimuksen Länsi-Suomen alueella sairastuneille, ja tuloksia analysoidaan parhaillaan.
THL:n epidemiologieläinlääkärin Ruska Rimhanen-Finnen mukaan tartuntatapausten määrän kasvua selittää osaltaan diagnostiikan parantuminen, eli tartunnat saadaan nykyistä useammin selville.
– Tapaukset ovat lisääntyneet huimasti muutamassa vuodessa, Rimhanen-Finne sanoo.
Saastunut ruoka ja vesi riskejä
Vaikka suuri osa viimeaikaisista tartuntatapauksista kytkeytyy jollain tavalla nautatiloihin, kaikissa tapauksissa tällaista kytköstä ei ole ollut. Rimhanen-Finnen mukaan aiemmin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on nähty tapauksia, joissa kryptosporidioosi on epäilty levinneen saastuneiden elintarvikkeiden, juoma- tai uimaveden välityksellä.
Rimhanen-Finnen mukaan riski on kuitenkin hyvin pieni, että tauti leviäisi esimerkiksi naudanlihan tai lehmänmaidon välityksellä, sillä lehmänmaito pastöroidaan ja naudanliha pääsääntöisesti kypsennetään ennen niiden nauttimista.
Uudellamaallakin useita tapauksia
Vaikka kryptosporidioosi-tapaukset näyttävät keskittyneen Länsi-Suomeen, oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella viime vuonna toiseksi eniten tapauksia, 57 kappaletta.
Joitakin tartuntoja raportoidaan THL:lle vuosittain ympäri Suomen.
Rimhanen-Finnen mukaan THL on selvittänyt toistaiseksi tartuntalähteitä vain Länsi-Suomen alueella, eli Uudenmaan ja Helsingin alueen tapauksista ei ole vielä tarkempaa tietoa.
THL on hakenut rahoitusta laajemmalle tutkimushankkeelle, jotta kryptosporidioosi-tapausten alkuperää voitaisiin selvittää vielä laajemmin. Jos rahoitus saadaan, tutkimus on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna.
Hyvä käsihygienia auttaa
Rimhanen-Finnen mukaan hyvä käsihygienia on yleensä tehokkain keino ehkäistä kryptosporidioosia.
– Se tarkoittaa käsien pesemistä aina vessakäynnin jälkeen, ennen ruoanlaittoa ja syömistä, Rimhanen-Finne sanoo.
Sama pätee myös hygieniaan nautatiloilla. Pyykösen mukaan nautatiloja ja niillä työskenteleviä henkilöitä on pyritty muistuttamaan nautatilojen tautisuojauksen merkityksestä.
