Ulkopoliittisen instituutin virkaa tekevä johtaja Mikael Mattlin ei usko, että Suomi on halukas syventämään Kiinan kanssa tehtävää arktisen alueen yhteistyötä, jollaista käynnisteltiin viisi vuotta sitten.
Suomi herättelee korkeimman tason valtiosuhteita Kiinaan pitkän hiljaiselon jälkeen, kun presidentti Alexander Stubb matkustaa ensi viikolla Kiinaan tapaamaan presidentti Xi Jinpingiä.
Presidentti Sauli Niinistön vuonna 2019 tekemän vierailun jälkeen maailma on käynyt läpi muun muassa koronapandemian ja Venäjä käynnistänyt täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa.
– Vettä on virrannut Jangtsejoessa ja Vantaanjoessa paljon, muotoilee Ulkopoliittisen instituutin virkaa tekevä johtaja Mikael Mattlin.
Monessa mielessä virrat ovat vieneet Suomea ja Kiinaa vastakkaisiin suuntiin. Stubb matkaa Kiinaan ensimmäisenä Nato-Suomen johtajana. Nato on puolestaan kesän huippukokouksessa luonnehtinut Kiinaa Venäjän hyökkäyssodan ratkaisevaksi mahdollistajaksi.
Lännen Venäjälle asettamien pakotteiden myötä Kiinasta on tullut Venäjän tärkein taloudellinen ja poliittinen yhteistyökumppani. Kiinalle Venäjän kaupan tyrehtyminen länteen on merkinnyt muun muassa halpaa energiaa ja kaasua. Kauppa on kuitenkin käynyt myös Kiinasta Venäjän suuntaan, ja Kiinan on havaittu toimittavan Venäjälle komponentteja ja kaksoiskäyttötuotteita, joita Venäjä pystyy hyödyntämään sotateollisessa tarkoituksessa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Kiinan keskeinen rooli Venäjälle on yksi Stubbin keskeisistä aiheista, kun pitkään valmisteltu Kiinan Xin kohtaaminen koittaa. Stubb on esittänyt, että yksi puhelu Kiinasta Venäjän presidentin Vladimir Putinin suuntaan voisi lopettaa sodan.
Mattlinin mukaan Kiinan kanssa toimii huonosti lähestymistapa, jossa paikalle mennään kertomaan, mitä sen pitäisi tehdä.
– Kiina nimenomaan pyrkii välttämään sitä, että heille kasataan vastuu sodasta. Siitä he eivät pidä, Mattlin sanoo.
Lue myös: Stubb ottaa mukaansa Kiinaan valtavan yritysvaltuuskunnan – nämä ovat vierailun talouspanokset
Venäjä-linja tuskin muuttuu
Mattlin uskookin, että Stubbin puhelulausunto on ennemmin kielellinen tehokeino, jolla korostetaan Kiinan poikkeuksellista asemaa suhteessa Venäjään. Vaikka Kiinalla eittämättä taloudellista kiristysruuvia Venäjän suuntaan olisikin, on silti liikaa odottaa Kiinan Venäjä-suhteen muuttuvan Suomen presidentin tapaamisen myötä. Mattlinin mukaan Venäjän rökäletappio ei olisi Kiinan etujen mukaista, mutta toisaalta Kiina välttää myös eskaloimasta sotaa.
– Kiina tuskin tulee lopettamaan kauppaa ja pakottamaan Venäjän tekemään jotakin, mikä ei ole Kiinan intresseissä. Mutta voimme yrittää vaikuttaa, ettei Kiina luisuisi suoraksi osapuoleksi tässä, kuten Pohjois-Korean kanssa näyttää käyneen.
Mattlin viittaa muun muassa Yhdysvaltain ja Etelä-Korean tiedustelutietoihin, joiden mukaan tuhansia pohjoiskorealaisia sotilaita olisi saapunut vahvistamaan Venäjän taistelujoukkoja. Stubb kertoi aiemmin tällä viikolla ottavansa puheeksi Xin kanssa Venäjän värväämät Pohjois-Korean joukot ja Pohjois-Korean yhä suoremman roolin Ukrainan sodassa.
Keskusteluissa noussee esiin myös laajalti esitetty eurooppalainen näkemys, kuinka yhteensovittamattomissa Kiinan Ukraina-linja on sen kauppapoliittisten toiveiden kanssa. Kiina on jälleen lämmitellyt suhteitaan sille tärkeään kauppakumppaniin Euroopan unioniin ja kenties toivoisi, ettei politiikka asettuisi kaupan esteeksi.
– Meidän näkökulmastamme näyttää siltä, että vaikka Kiina ei ehkä suoraan aseellisesti tue, niin se kuitenkin epäsuorasti ylläpitää Venäjän mahdollisuutta jatkaa sotaa. On todella vaikea ohittaa sitä asiaa ja vaan tehdä iloisesti yhteistyötä ja kauppaa. Se ei vain toimi enää, Mattlin sanoo.
Lue myös: Kuninkaalliselta illalliselta oululaiseen kauppakeskukseen: Video näyttää presidenttiparin hengästyttävän kuukauden
Suomi varovaisemmin matkassa
Suomen ja Kiinan väliset suhteet hakevat nekin maailman muututtua uusia yhteistyön muotoja. Stubbin mukana Kiinaan matkustaa joukko yrityksiä, jotka etsivät kiinalaisosapuolten kanssa yhteistä maaperää puhtaasta siirtymästä eli luonnon ja ilmaston sietokyvyn huomioivista kaupallisista ratkaisuista.
Siinä missä viennin edistäminen Kiinaan on ollut aiemminkin merkittävästi läsnä, on Eurooppa viime vuosina havahtunut – Venäjä-riskien toteuduttua – taloudelliseen riippuvuuteensa Kiinasta. Eurooppa on hyvin riippuvainen muun muassa Kiinassa teknologiateollisuuden tarpeisiin louhituista maametalleista sekä lääkeaineista, eikä senkaltainen patoaminen kuin Venäjän kohdalla välttämättä olisi mahdollista Kiinan kohdalla, jos se esimerkiksi ryhtyisi käyttämään voimaa Taiwania kohtaan.
– Tämä koko Kiinan riippuvuuskeskustelu, jos sillä tarkoitetaan taloudellisten yhteyksien merkittävää vähentämistä, istuu vähän huonosti perinteiseen viennin edistämiseen. On mielenkiintoista nähdä, miten nämä asiat yhdistetään, Mattlin sanoo.
Kotiin tuomisina Suomella on todennäköisesti ainakin uusi kumppanuusohjelma Kiinan kanssa, sillä edellinen päättyi viime vuonna. Mattlin uskoo, että Suomi lähtee tässä ajassa hakemaan aiempaa rajatumpia yhteistyömuotoja. Aiempi kumppanuusohjelma sisälsi kirjauksia esimerkiksi yhteistyöstä arktisessa meriteknologiassa ja telakoiden välillä.
– Kiinalla varmaan olisi halua laajempaan yhteistyöhön, mutta Suomi ei välttämättä ole yhtä valmis ja suhtautuu varovaisemmin kaikenlaisiin aloitteisiin, Mattlin sanoo ja lisää, että maltillinen yhteistyön muoto voisi vaikkapa olla Suomen akkuklusteriin kohdistuvat vihreän siirtymän investoinnit.
– Ehdotuksia arktisen alueen yhteistyön syventämisestä olisi varmasti tällä hetkellä vaikea sulattaa, Mattlin arvioi.
Lue myös: Kiusaantunut Putin? Xi pisti Venäjän presidentin odottamaan
Arvopohjaista realismia testataan
Jos valtiojohdon tasolla yhteydenpito on ollut väljempää, on Suomen ja Kiinan väliseen viranomaisyhteydenpitoon tullut rikkoutuneen kaasuputken verran säpinää. Suomen ja Viron välillä kulkevan Balticconnector-kaasuputken uskotaan rikkoutuneen kiinalaisen Newnew Polar Bear -aluksen perässä raahautuneen ankkurin osumasta viime vuoden lokakuussa.
Voisivatko yli vuoden julkisuudelta pimennossa olleet viranomaisten välillä vaihdetut tiedot vihdoin nähdä päivänvalon?
– Jos asia otetaan näin korkealla tasolla esille, se korostaisi asian tärkeyttä meille ja voisi vauhdittaa asiaa, Mattlin arvelee.
Kiinan valtiojohdon tapaamisissa on kiinnitetty huomiota myös maan ihmisoikeustilanteeseen. Esimerkiksi Xinjiangin uiguurivähemmistön sorto on muun muassa Yhdysvalloissa tulkittu kansanmurhaksi. Myös toisinajattelijat on ajettu ahtaalle Kiinan yksipuoluejärjestelmässä eritoten Xin valtakaudella. Vanhastaan Suomi on pitänyt Kiinalle herkissä teemoissa, kuten ihmisoikeusasioissa, julkisesti matalaa profiilia.
Mattlin kertoo seuraavansa kiinnostuneena, kuinka Stubbin lanseeraama arvopohjaisen realismin käsite lähtee muovautumaan.
– Ihmisoikeuskysymys Kiinan kaltaisen maan kanssa on juuri sellainen asia, jossa tätä nyt testataan käytännössä.