Ulkopoliittisen instituutin virkaa tekevä johtaja Mikael Mattlin ei usko, että Suomi on halukas syventämään Kiinan kanssa tehtävää arktisen alueen yhteistyötä, jollaista käynnisteltiin viisi vuotta sitten.
Suomi herättelee korkeimman tason valtiosuhteita Kiinaan pitkän hiljaiselon jälkeen, kun presidentti Alexander Stubb matkustaa ensi viikolla Kiinaan tapaamaan presidentti Xi Jinpingiä.
Presidentti Sauli Niinistön vuonna 2019 tekemän vierailun jälkeen maailma on käynyt läpi muun muassa koronapandemian ja Venäjä käynnistänyt täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa.
– Vettä on virrannut Jangtsejoessa ja Vantaanjoessa paljon, muotoilee Ulkopoliittisen instituutin virkaa tekevä johtaja Mikael Mattlin.
Monessa mielessä virrat ovat vieneet Suomea ja Kiinaa vastakkaisiin suuntiin. Stubb matkaa Kiinaan ensimmäisenä Nato-Suomen johtajana. Nato on puolestaan kesän huippukokouksessa luonnehtinut Kiinaa Venäjän hyökkäyssodan ratkaisevaksi mahdollistajaksi.
Lännen Venäjälle asettamien pakotteiden myötä Kiinasta on tullut Venäjän tärkein taloudellinen ja poliittinen yhteistyökumppani. Kiinalle Venäjän kaupan tyrehtyminen länteen on merkinnyt muun muassa halpaa energiaa ja kaasua. Kauppa on kuitenkin käynyt myös Kiinasta Venäjän suuntaan, ja Kiinan on havaittu toimittavan Venäjälle komponentteja ja kaksoiskäyttötuotteita, joita Venäjä pystyy hyödyntämään sotateollisessa tarkoituksessa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Kiinan keskeinen rooli Venäjälle on yksi Stubbin keskeisistä aiheista, kun pitkään valmisteltu Kiinan Xin kohtaaminen koittaa. Stubb on esittänyt, että yksi puhelu Kiinasta Venäjän presidentin suuntaan voisi lopettaa sodan.