Televisiossa poika odottaa isää luistelemaan. Isä saapuu paikalle – pullopussi kädessään.

Pihalla perhe rakentaa lumiukkoa. Kaikilla on hauskaa. Pullopussia ei näy.

Lapsi odottaa joulua, kertoja muistuttaa, anna lapselle raitis joulu.

Alkoholin haitoista ja lieveilmiöistä puhutaan Suomessa paljon. Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe ovat laulustakin tuttuja jouluperinteitä, joihin ei enää tarvitsisi sortua.

Alkoholia voi nauttia myös järkevästi. Jouluna aikuinen saa nautiskella – ottaa esimerkiksi lasin viiniä.

– Olemme tutkineet väestötasoisella selvityksellä, mitä nuoret ajattelevat alkoholikulttuurista ja juhlassa kilistelystä. Valtaosa, noin 90 prosenttia on sitä mieltä, että juhlahetkellä voi nauttia alkoholia. Tässä on kuitenkin mutta: nuoret eivät hyväksy humalajuomista kotona ylipäätään. Kysyimme, kuuluuko humalajuominen kotiin. Noin neljä viidestä oli sitä mieltä, että ei, kertoo Janne Takala.

Takala on projektikoordinaattori Lasinen lapsuus -toiminnassa A-klinikkasäätiöllä. Lasinen lapsuus pyrkii tuomaan lapsen ja nuoren näkökulman aikuisten alkoholinkäyttöön. Projekti muistetaan erityisesti Hirviöt-mainosvideostaan, jossa alkoholia käyttävät aikuiset kuvataan hirviöinä.

Alkoholiaiheiseen kyselyyn vastasivat 12–18-vuotiaat.

Tärkeintä on luoda mukava muisto

Humalassa oleva aikuinen voi olla pelottava. Riitelyn, uhkailun tai väkivallan ei koskaan tulisi kuulua kotiin, oli kyseessä sitten joulu tai arkipäivä.

– Nuorilla ja lapsilla toimii sama asia, minkä jokainen aikuinen tietää omasta tuttavapiiristään: jotkut pystyvät käyttäytymään hienosti ja olemaan hyviä, toisen tarpeita huomioivia ihmisiä myös pienessä humalatilassakin. Toisille se ei ole niin luontevaa, Takala kuvaa.

– Vaikutukset on tässä oleellisin juttu. Tavallisin koettu haitta kyselyjemme, ja muidenkin tutkimusten mukaan, on kodin riitaisuus. Sitä pelätään ja on merkkejä, että joillekin riitaisuutta tulee jo pienestä alkoholimäärästä. Vanhemmat rupeavat keskenään tai jopa lapsia kohtaan tylsämielisiksi. Tämä sopii jouluun todella huonosti. Tärkeintä olisi, että olisi loma, juhlava hetki ja tulevaisuudessa mukava muisto. Sellaista tulisi olla vanhempien juomisenkin, jos sitä on pakko harrastaa. 

Niin sanotun huonon viinapään omaavalle yksikin viinilasi voi olla liikaa. Takala ei halua panna ikärajaa sille, minkä ikäinen nuori kestää nähdä vanhempansa pienessä hiprakassa.

– On selvää, että pikkulapsi, joka vaatii fyysistäkin huolenpitoa, vaatii selvänä olevan aikuisen.

Takalan mukaan Suomesta puuttuu kohtuukäyttöä opettava kulttuuri.

– En tiedä, miten jossain Helsingissä "paremmissa piireissä" on ollut menneinä vuosikymmeninä, mutta luulenpa, että kovin laajasti viini ei ole pitkään kuulunut Suomessa esimerkiksi joulupöytään. Todellakin meillä on vielä kulttuurin opettelemista. Joulu on esimerkiksi todella hyvä tilanne oppia, kun alkoholia osataan käyttää niin, ettei kellekään tule paha mieli.

Alkoholia ei tarvitse tuoda jalustalle

Jos juomisesta haluaa keskustella nuoren kanssa, Takala neuvoisi puhumaan täysin rehellisesti.

– Voi sanoa, että haluamme juhlistaa tai rentoutua vähän. Ehkä sitä ei tarvitsisi niin hirveästi tuoda jalustalle. Totta kai on hyvä keskustella kaikesta alkoholiin ja muihinkin päihteisiin liittyvästä, mutta kaikista luontevinta mielestäni olisi, jos asia pystytään alleviivaamatta käsittelemään esimerkin kautta, Takala neuvoo.

Paras tapa valistaa alkoholin vaaroista ei välttämättä ole listata, millaisia haittoja tai traumoja yksittäisestä juomiskerrasta tai joulun juomisesta voi tulla.

– Voi lähteä myös sen kautta, mitä on menetetty. Mitä on lasten näkökulmasta menetetty, jos aikuisten keskittymiskyky menee aikuisten maailmaan kuuluviin asioihin, kuten viinin nautiskeluun pidemmällä kaavalla? Viesti lyhyesti olisi, että jouluna olisi hyvä viettää aikaa lasten ehdoilla ja lasten puuhissa niin, että aikuiset ovat mukana.