Ruotsin ulkoministeri MTV Uutisille: Selvitämme, mitä Haaviston Nato-lausunto tarkoittaa

1:15
Näin Erdogan ärähti Ruotsin Nato-hakemuksesta maanantai-iltana.

Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström kertoo MTV Uutisille, että Ruotsi selvittää, mitä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) lausunto Nato-prosessista merkitsee.

Haavisto totesi Ylen haastattelussa aamulla, että Suomi saattaa joutua harkitsemaan uudelleen Nato-jäsenhakemuksen edistämistä Ruotsin kanssa yhtä aikaa, jos Ruotsin hakemus tyssää pidemmäksi aikaa.

–  Varmasti molempien maiden turvallisuutta ajatellen se on ehdottomasti ykkösvaihtoehto, mutta täytyy tietysti arvioida tilannetta. Onko tapahtunut jotain sellaista, joka pidemmällä aikavälillä estäisi Ruotsin hankkeen etenemistä. Nyt on vielä liian aikaista siihen ottaa kantaa, Haavisto sanoi.

Uutistoimisto Reutersillä hän kuitenkin toteaa, ettei näe tarvetta keskustella siitä, että Suomi jatkaisi Nato-prosessin edistämistä ilman Ruotsia. Naton tahtotilana on hänen mukaansa yhä saada Ruotsi ja Suomi jäseniksi yhtäaikaisesti, koska se muun muassa helpottaisi turvallisuussuunnitelmia.

Haaviston lausunto Ylelle sai kuitenkin huomiota ruotsalaismediassa. Billström kertoo MTV Uutisille lausunnon merkitystä selvitettävän.

– Ruotsi on yhteydessä Suomeen ja selvitämme, mitä tämä lausunto tarkoittaa.

Hän kertoo Ruotsin kunnioittavan Suomen ja Turkin yhteisymmärrysasiakirjaa.

– Niin olemme tehneet tähän asti ja niin on myös jatkossa, hän sanoo.

Valtionjohto välttänyt spekulointia

Haavisto arvioi, että Turkkia provosoineista mielenosoituksista on tullut selvä hidaste Suomen ja Ruotsin Nato-tielle. Ulkoministerin mielestä protestoijat leikkivät Suomen ja Ruotsin turvallisuudella provosoimalla tarkoituksella Turkkia.

– Kyllä tässä sellainen viive syntyi, joka varmasti kestää Turkin vaaleihin saakka eli tuonne toukokuun puoliväliin. Jatkuuko vielä sen jälkeen, sitä on vielä vaikea arvioida, Haavisto sanoi Ylelle.

Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa toukokuussa yhtä aikaa ja ovat pyrkineet etenemään prosessissa samaa tahtia. Suomen valtionjohto on aikaisemmin ollut haluton spekuloimaan mahdollisuudella, että Suomi voisi päästä Naton jäseneksi ennen Ruotsia.

Esimerkiksi Sauli Niinistö torjui lokakuussa jälleen ajatuksen siitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-prosessit erkanisivat toisistaan. Hän myös varoitti, että Suomen ja Ruotsin Nato-prosessien erkaantumista toivovat eniten ne, jotka haluavat muodostaa railon Natoon.

– On ollut arvokasta, että olemme kulkeneet yhdessä Ruotsin kanssa, ja jatkamme sitä, Niinistö sanoi.

Samassa kuussa pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti yhdessä Ruotsin ulkoministeri Ulf Kristerssonin kanssa, kuinka oleellista on, että Ruotsin ja Suomen matka Nato-jäseniksi on samanaikaista.

Vielä sunnuntaina Haavisto korosti STT:n haastattelussa asiasta kysyttäessä sitä, että esimerkiksi Naton puolustussuunnittelun kannalta Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen jäsenyys olisi äärimmäisen tärkeää.

Turkki ja Unkari ovat ainoat maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä.

Ruotsin Turkki-suhde tulehtunut

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi maanantaina, että Ruotsin ei pidä odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelleen. Syynä on viikonloppuna Tukholmassa pidetty mielenosoitus, jossa äärioikeistopoliitikko poltti muslimien pyhän kirjan Koraanin lähellä Turkin suurlähetystöä.

Jo aiemmin Ruotsin ja Turkin välille oli noussut jännitteitä Tukholmassa pidetystä mielenosoituksesta, jossa Erdogania esittävä nukke ripustettiin roikkumaan jaloistaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja