5.2 vietetään jälleen kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin vuosittaista juhlapäivää, jonka tunnelmaan runoilijan omat nimikkoleivonnaiset olennaisesti kuuluvat. Runebergin tiedetään jo itse herkutelleen näillä sylinterinmuotisilla tortuilla, joita hän hankki kotikaupunkinsa Porvoon sokerileipuri Asteniukselta Muutoin runoilijan arkiset ruokatottumukset olivat vaatimattomat. Runeberg sekä kalasti että metsästi mielellään, joten ruokapöydässä nähtiin usein kalaa tai riistaa, teertä, metsoa tai jänistä. Päivällinen syötiin keskipäivällä, iltaruokana oli usein puuroa.
Ystäville ja tuttaville laitettiin pöytä koreaksi. Silloin pöytään katettiin englantilainen astiasto, ja tarjolla saattoi olla viisikin ruokalajia.
Kulttuurihistoriallinen keittokirja kertoo kesäkuun alussa 1860 Runebergien kodissa järjestetyistä juhlapäivällisistä, joiden kunniavieraana oli Uumajan maaherra Robert Montgomery. Juhlapöytään oli katettu muun muassa parsaa ja korvasieniä, sardiineja ja luumuja, pinaattivanukasta, vasikankotletteja ja lintupaistia sekä jäätelöä ja appelsiineja.
Fredrika Runeberg huolehti tarjoiluista itse kolme piikaa apunaan. Kun 20 hengen päivällisistä oli selvitty, piti aloittaa 30 hengen illallisen valmistelut. Runebergit laittoivat jälleen parastaan, ja illallisvieraat saivat syödäkseen muun muassa aladobia, kuhaa, espanjalaisia salaatteja ja sokerileipiä. Juhla-ateriaa olivat nauttimassa myös Runebergin Helsingistä saapuneet ystävät J. V. Snellman ja Zachris Topelius.
Leivo itse runebergintorttuja: Runebergintortut Runebergit muffinivuoassa