Madridissa Turkki vihdoin myöntyi kannattamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Takuuna toimii asiakirja, joka MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntijan Risto E. J. Penttilän mukaan on sekä välttämätön että kompromissi.
Turkin, Suomen ja Ruotsin välinen asiakirja on nimenomaan asiakirja, ei kansainvälinen sopimus. Tämä käy erittäin selväksi asiakirjaa lukiessa.
Sanavalinnat ja virkkeiden muotoilut ovat nimittäin ihka aitoa kansainvälistä diplomatiaa, jossa tulkinta on kuningas.
– Asiakirja tulkitaan Turkissa aivan toisella tavalla kuin Suomessa ja Ruotsissa, Penttilä sanoo.
– Tämä on kansainvälisessä diplomatiassa tyypillistä. Jätetään tulkinnanvaraa, että voidaan esiintyä kotona voittajina. Turkille tämä oli välttämätöntä, Penttilä jatkaa.
Lue myös: Puolustusministeri Kaikkonen Uutisaamussa: Tiukassa paikassa Naton viides artikla voisi johtaa reservin käyttöönottoon
Sopimuksen aikaansaamista edesauttoivat suomalainen sisu, suomalaisten diplomaattien taitavuus ja Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin soitto Turkin kollegalleen Recep Tayyip Erdoganille, Penttilä listaa.
Biden oli Yhdysvaltain mukaan kannustanut Erdogania tarttumaan hetkeen ja hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet Madridissa.
Keskiviikkona muun muassa Reuters puolestaan uutisoi, että Bidenin hallinto on näyttämässä vihreää valoa Turkin halulle ostaa F-16-hävittäjiä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:15
Lue myös: Putinin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole ongelma: "Kaikki oli välillämme hyvin, mutta nyt voi olla jännitteitä, niitä todella tulee olemaan"
Vaikka Nato-tie on aivan eri tavalla auki nyt kuin vielä viikko sitten, on Turkkia yhä syytä pitää silmällä, Penttilä muistuttaa.
– Turkinkin on ratifioitava Suomen ja Ruotsin jäsenyys. Siihen saakka olemme ei nyt ihan löysässä hirressä, mutta meidän pitää katsoa Turkkia tarkalla silmällä, Penttilä sanoo.
Turkin kanssa tehty kompromissi ja sitä edeltänyt, viikkoja kestänyt poliittinen peli olivat Penttilän mielestä Suomelle oppitunti.
– Viime kädessä kaikki kansainvälinen politiikka on kansallista politiikkaa. Olemme tottuneet katsomaan vain yhteen pääkaupunkiin, oli se sitten Moskova, Bryssel tai Washington, Penttilä toteaa.
– Naton jäsenenä pitää ymmärtää kansallista politiikkaa eri Nato-maissa, koska tällaisia vääntöjä tulee, Penttilä jatkaa.
Suomi pääsee ja joutuu mukaan vääntöihin, joiden lopputulos on jonkinlainen konsensus.
– Tämä on se maailma, johon menemme. Se ei ole auvoista yhdessäoloa, vaan yllätyksiä tulee, Penttilä sanoo.
– Kansainvälinen politiikka on muuttunut. Kysymykset ihmisoikeuksista ja siitä, miten yhteistyötä saadaan sujumaan, ovat jäämässä valtapolitiikan jalkoihin, Penttilä katsoo.